Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Henkinen kankkunen

Oletteko te muut koskaan huomanneet, että esimerkiksi oikein onnistuneelta lomamatkalta palattuanne iskee jonkinlainen henkinen kankkunen? Se on sellainen tylsämielisyyden tila, jossa oikein mikään ei maistu miltään. Se on sellainen normaalista poikkeava tunne, että mikään ei oikein innosta. Sitä ei oikein tiedä mihin ryhtyisi ja mitään ei saa aikaiseksi ja väsyttää. Olen kärsinyt alkuviikon tästä henkisestä kankkusesta. Luulen, että se johtuu viime viikonlopusta ja hiljaa hiipivästä kesän päättymisestä. Viime viikonloppu oli niin lähellä täydellistä viikonloppua kuin se vaan saattaa ja kesäkin on ollut ilmojen puolesta ja muutenkin aika huippu! 

Lauantaina meidät oli kutsuttu ystäviemme purjeveneelle. Teemana oli mennä seuraamaan lastemme purjehduskisoja, jotka järjestettiin Rysäkarin edustalla. Lähdimme liikkeelle heti aamusta ja veneelle päästyämme meille tarjottiin lasilliset kuohuviiniä tuoremehun kera eli Mimosat. Aurinko paistoi taas täydeltä terältä, joten päivä ei olisi paremmin voinut alkaa! 
Päivä joka alkaa kuohuviinillä ei voi epäonnistua. 


   Perille päästyämme laitoimme veneen ankkuriin, seurasimme kisoja, juttelimme, söimme lounasta ja yksinkertaisesti nautimme tästäkin loppukesän upeasta päivästä! 

Illaksi meidät oli kutsuttu toisille ystävillemme saareen kylään. Hyppäsimme siis purjeveneeltä suoraan kumiveneeseen ja ajelimme illalliselle saareen Espoon edustalle. 


Tämä kesäkeittiö on aivan hurmaava ja ihanalla paikalla. Älkää antako meidän perheen ja toisen perheen hassun parijonon laiturin päässä haitata kokonaisuutta. 

 Hetki ennen kuin neljäntoista hengen seurueemme siirtyy tähän nauttimaan illallista. 
 

Upea ilta sai täydellisen päätöksen, kun jälkiruuan aikaan iloinen puheensorina katkesi ja taivaanrannasta alkoi näkyä ilotulitusta! Näky oli kuin kuohuva samppanja! Nämä ovat niitä päiviä ja hetkiä, jotka jäävät elämään muistoihimme. 

 

Kun illan päätteeksi ajelimme pilkkopimeässä, puolikuun valossa oman perheen kanssa kumiveneellä kotiin, niin ei voinut kuin huokaista syvään -onnesta! 

Hyvää ja energistä viikkoa! 

torstai 22. elokuuta 2013

Tapahtui viime viikolla ja vähän tälläkin

Voi hirvitys, kun viikot menevät kovaa vauhtia! Tarkoitus oli maanantaina kirjoitella viime viikosta ja nythän on jo torstai. Miten tässä näin kävi? 

Koulut alkoivat maanantaina ja arki puskee päälle siis nyt ihan tosissaan! Olin maanantaina lasten kouluun lähtiessä jo töissä. Illalla tullessani minua odotti iloinen puheensorina, kun kaikki halusivat kertoa tarinoita uusista opettajistaan ja luokistaan. Lisäksi minua odotti pino kontaktimuovia kaipaavia kirjoja. Samat kuviot jatkuivat tiistaina. 

Keskiviikkona lähdin työmatkalle Tallinnaan. Tällä kertaa en mennytkään lentäen vaan laivalla. Kokoustilat merinäköalalla ja kunnon merilounas olivat oikeastaan ihan kivaa vaihtelua! 

Torstai ja perjantai olivat minun tämän viikon viikonloppu eli vapaapäiväni. Molempina päivinä oli onneksi kaunis sää. Vapaapäiväni teema on yleensä aina urheilua ja ulkoilua, mielellään yhdistettynä. Ystäviäkin on ihana nähdä vapaapäivinä, mutta monesti ainakin monen työpäivän jälkeen kaipaan hiljaisuutta ja olen aika epäsosiaalinen, ainakin sen ensimmäisen vapaapäiväni. Joten lähdin torstaina fillarilenkille. Istahdin hetkeksi jopa katselemaan merelle ja kuuntelin lokkien kirkunaa ja hengitin raikasta meri-ilmaa. 

Olen pitkään haaveillut sellaisesta jenkkityylisestä kuntosalista ulkona. Puhuin tästä kotona ja kuulin lapsiltani, että sellainen on Talissa. Tostai aamun lenkkini suuntasi Talin golfkentän ympäri ja kuntosali harjoitteet tulivat tehtyä siinä samalla matkalla.


Kuva on vähän kehno, kun mukana ei ollut kameraa, mutta idea tulee varmasti selväksi tästä puhelimenkin kuvasta. Kotiin palattuani innostuin vielä joogaamaan terassilla. 

Lauantai aamuna alkoi päivystysvuoroni. Minut kutsuttiin töihin. Soitosta siihen pisteeseen, kun tuli jo istua autossa matkalla kentälle jäi kokonaiset 20 min. Juuri sopivasti, jotta ehdin ottaa ripeän suihkun, juoda kupin kahvia, katsoa peiliin ja vetää uniformun päälleni ja heittää matkalaukun auton perään. Illalla olin taas Kööpenhaminassa. Ihastelin hotellihuoneen ikkunasta ilotulitusta. Lauantai illan huumaa ;-)

 
Vuosia sitten ihmettelin aina vanhempien ihmisten puheita hotellihuoneiden huonoista tyynyistä. En ymmärtänyt koko keskustelua, lähinnä naureskelin partaani ja mietin, että heidän olisi syytä pysytellä kotona. 

Niin ne ajat muuttuvat. En ymmärrä miten kukaan ihminen voi nukkua korkealla "perunasäkki" tyynyllä. Yritän pyytää aina hotellilla mieleiseni tyynyn, mutta välillä käy työtapaturma ja muistaa tyynyongelman vasta siinä vaiheessa, kun on jo yöpaidassa menossa sänkyyn. Aamulla voikin sitten aloittaa päivänsä päänsärkylääkkeellä, kun niskat ovat aivan jumissa. Näin kävi taas Kööpenhaminassa. Pian olen kai siinä vaiheessa, että kannan omaa tyynyä mukana, kuten vanhat ihmiset konsanaan. Huoh. 


Kööpenhamina kenkäfriikin silmin katseltuna. 

Täytyy sanoa, että tämän koiranpennun näkeminen ei mitenkään lieventänyt koira- ja kissakuumettani. Voisin ottaa meille molemmat! 

Piipahdin jälleen Nyhavnissa. Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä näin elokuun sunnuntaina. Pidän Nyhavnista enemmän, silloin kun lomakausi on ohi eli aikaisin keväällä tai myöhemmin syksyllä ja luonnollisesti arkena. Silloin siellä on ihanan verkkainen tunnelma ja siellä saattaa seurailla ihmisten elämää läheisissä veneissä. 


Sunnuntai iltana saavuimme Amsterdamiin ja maanantai alkoi siellä rauhallisella aamiaisella.
Sen jälkeen päätimme lähteä kanavaristeilylle.





Pääseehän tänne purjeveneelläkin, kunhan muistaa laskea maston. 


Risteilyn ja lounaan jälkeen oli aika taas lähteä töihin. 

 

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

 

tiistai 20. elokuuta 2013

Ei se nyt niin paha olekaan

Syksy nimittäin. Olen vältellyt koko sanaa ja ajatustakin ko. vuodenajasta kaikin keinoin.   Olen uskotellut, että kesä jatkuu ikuisesti, kunhan vain uskon siihen tarpeeksi kovasti. Tänään pääsin sinuiksi saapuvan syksyn kanssa. En tiedä johtuiko valaistumiseni kolmen päivän työmatkasta Euroopassa ja sitä seuraavasta aah, ihanaa olla kotona tunteesta vai johtuiko se kenties siitä, että laitoin takkaan tulen pitkästä aikaa. Syksy tulee joka tapauksessa, joten parasta kerätä kaikki voimansa ja kääntää asia parhain päin! Näinhän se on, että asenteesta on kaikki kiinni. Niin myös oma onnellisuutemme, oli sitten kesä tai syksy!   


Syksy on rauhallista aikaa, palataan kotiin sisälle, poltetaan kynttilöitä ja takkaa, luetaan kirjoja. Keräännytään jälleen kesälomien jälkeen ystävien kanssa pöydän ääreen rupattelemaan ja syömään. Syksyisin ryhdistäydyin (kaiken grillailun jälkeen) ruuanlaiton suhteen. Haluan kokeilla uusia reseptejä usein juuri syksyllä. Kesällä ei tule myöskään paljon leivottua, mutta syksyyn se jotenkin kuuluu. Mikä on ihanampaa, kuin tulla sisälle viimasta ja keittää kahvit ja nauttia vastaleivottua tuoksuvaa leivonnaista. Jostakin syystä minulla yleensä iskee myös armoton urheiluvimma syksyisin. Useimmiten sen tietysti aiheuttaa talvilomaksi varattu alppimatka ja innostus siitä, että haluaa saada lomastaan kaiken ilon irti. Omat ja lasten harrastukset alkavat ja ne tietävät aina uusia asioita ja ihmisiä. Odotan jo malttamattomana sieniretkiä. On ihana ottaa höyryävät termospullot matkaan mukaan ja samoilla metsässä kahisevien lehtien seassa ja istahtaa sitten kannonnokkaan nauttimaan eväitä. Syksyllä kuuluu myös käydä leffassa ja teatterissa tai käpertyä sohvalle huovan alle rakkaiden kanssa seuraamaan tv:tä.   

Vanhin tytär saapui purjehdustreeneistä ja parkeerasi suoraan takan ääreen. 
Keräsin muiden lasten kanssa tänään pihastamme puolukoita ja teimme vispipuuroa iltapalaksi. Syksyistä tekemistä sekin.
Kesä on ollut todella upea ja täynnä ihania tapahtumia ja hetkiä! Vähitellen on aika hyvästellä aurinkoinen kesä ja toivotella hyvä ja rauhallinen syksy tervetulleeksi. 
Uskon, että sekin tuo tullessaan paljon kaikkea hyvää ja kaunista! 


"Innokkaana" syksyä odotellen.
 

tiistai 13. elokuuta 2013

Tapahtui viikolla

Niin se kesäloma vain loppui ja mun arki alkoi. Lapset saivat olla vielä viime viikon lomalla ja olivatkin purjehdusleirillä ja purjehduskisoissa koko viikon. Nuorimmainen pääsi isovanhempien luokse mökille viikonlopuksi ravustamaan. Työviikkoni alkoi kahden yön Kööpenhaminan matkalla. Työpäivät olivat pitkiä, joten illalla ei ehtinyt kuin lenkille happea haukkaamaan ja syömään, sen jälkeen olikin jo aika vetää peittoa korville.



Lenkkeilin hotellin lähellä Islands Bryggen alueella. Tanskalainen rentous ja välitön elämäntapa näkyivät siellä ihan parhaimmillaan. Ihmiset istuivat maanantai ja tiistai iltoina  trendikkäiden ravintoloiden terasseilla syömässä. Heitä istui myös nurmikolla runsain määrin seurapelien, herkullisten eväskorien ja viinipullojen, koirien, lasten, mummujen ja  ystävien kanssa picnicillä. Toisella reunalla pelattiin rantalentistä, oli nyrkkeilytreenejä valmentajan johdolla, heiteltiin frisbeetä, lenkkeiltiin, tehtiin uimahyppyjä mereen ja opiskelijat lukivat kirjojaan, vuokrattiin kanootteja, oli maauimalaa meressä jne. Rannan suuntainen reilun kilometrin mittainen laituri oli täynnä ihmisiä nauttimassa kesäillasta. Rakennukset olivat vanhoja ja uudet rakennukset olivat saatu sopimaan joukkoon tanskalaisen taidokkaasti. Iloinen tanskalaisuus ei voinut olla tarttumatta! Hotellille palattuani join kupin teetä ja ihastelin pimenevää kaupunkia.

Kolmen päivän työmatkaa seurasi neljän päivän vapaa. Torstain vietin nuorimman tyttäreni kanssa, koska muut lapset olivat purjehduskuvioissa. Teimme pyöräretken, söimme lounaaksi hyviä kalaleipiä Suvisaariston kaupalla, kävimme uimassa, rakensimme hiekkalinnoja, keinuimme ja juttelimme. 



Illalla kävimme vielä pursiseurallamme erään mielenkiintoisen tapahtuman suunnittelukokouksessa. 
Perjantaina suuntasin Turkuun ja Ruissaloon lasten SM-purjehduskilpailuja seruraamaan ja kannustamaan. Vanhempien tehtävä tuntuu olevan: kannusta, kuljeta ja kustanna. 

Lapset asuivat Ruissalossa vanhassa talossa yhdessä muiden seuramme purjehtijoiden kanssa ja minä sain asua mieheni kanssa kaksin keskustassa hotellissa. 


Olin saanut eräältä työtoveriltani kullanarvoisen vinkin ruokapaikan suhteen meille kahdelle. Menimme mieheni kanssa perjantai iltana syömään Tintå -nimiseen paikkaan. Olimme molemmat iltaan hyvin tyytyväisiä. Ravintolan miljöö oli kodikas ja lämmin merellä vietetyn päivän jälkeen. Ruoka oli enemmän kuin loistavaa, sillä pidämme molemmat libanonilaisista ruuista, palvelu oli kerrassaan hurmaavaa, puhumattakaan luonnollisesti seurasta ;-) 


Päivät sujuivat kisojen parissa. Lauantaina meidät kutsuttiin paikallisen pursiseuran toimesta rantakalliolle kisojen jälkeen grillaamaan ja paistamaan lättyjä. Purjehdusvanhemmat ovat mukavaa väkeä ja meillä on heidän kanssaan aina oikein leppoisa tunnelma! Arvostan myös sitä, että seuramme vanhemmat ovat aina valmiita auttamaan toistensa lapsia ja pyrimme kannustamaan heitä kaikkia. Iloitsemme vilpittömästi myös toistemme lasten menestyksestä. Lämpimät onnittelut seuramme SM-kilpailujen voittajalle Jakob Eklundille myös tätä kautta! Lauantai iltana emme jaksaneet enää lähteä ulos syömään vaan tilasimme huonepalvelusta ruokaa huoneeseemme. Suuri nautinto sekin, syödä vaikka sängyssä, jos siltä tuntuu. 


Tässä kirjoittaessani huomaan, että olen viettänyt jokaisena päivänä viime viikolla aikaa meren rannalla, eri maissa ja kaupungeissa, mutta aina rannalla. Meri vetää minua jotenkin puoleensa. Lisäksi huomaan, että ensimmäinen arkiviikkoni on takana ja olen yhä hengissä. Hyvää alkanutta uutta viikkoa kaikille! 
   
     

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Elämää purjeveneellä (osa 3 / mitä siellä tehdään?)

Mitä perhepurjehdusreissuilla tehdään?

Tässä siis meidän perheen lomapurjehdukselta kuvaus. Tämä perhepurjehduskuvaus ei  perustu mihinkään tutkimukseen eikä käsitä kaikkia purjehtijoita. 

Purjehdus on luonnollisesti pääasiallinen ajankulu, samalla kun se on liikkumistapa. Yritän osallistua siihen monipuolisesti; ohjaan venettä, säädän purjeita, navigoin, teen ruokaa jne.
Vastustan sitä, että mies hoitaa veneessä ohjailun ja nainen kokkailun. Mielestäni kaikkien olisi jo pelkän turvallisuuden vuoksi hyvä osata tehdä veneellä kaikkia työtehtäviä. 




Purjehtiminen tapahtuu luonnonvoimilla ja vauhti riippuu tuulen voimakkuudesta ja suunnasta.  Säätä tulee merellä seurattua tarkemmin kuin kotona. Ihana on myös seurata auringonlaskuja ja -nousuja. Auringonlaskuista voi arvailla seuraavan päivän säätä. Mummini sanoi aikoinaan, että vanhakansa käytti sanontaa: "illan rusko on aamun pasko". Ruma sanonta, mutta pitää valitettavan usein paikkansa.


Purjehtiminen on todella hauskaa kauniilla säällä lenssillä ja slöörillä. Vastatuuleen eli kryssillä ja sateisella säällä purjehtiminen on aika karua touhua, jossa hyvät sadevaatteet ovat kullanarvoisia ja siltikin sormet ovat helposti aika kohmeessa. Olo on kuin uitetulla kissalla. Näin se kuitenkin on elämässä ja purjehduksessa, että välillä pitää kestää vastatuulta, jotta voi sitten taas nauttia myötätuulesta.  


Eräänä iltana ihastelin kaunista kuuta ja samaan aikaan sain tyttäreltäni Ruotsista tekstiviestin, että hän istuu rannalla ja ihastelee kuuta. Mikä ihana hetki! Siinä me yhdessä katselimme samaa kuuta eri maissa.

 
  
Aiempina vuosina lapsemme ovat lähinnä kalastelleet laiturilta haavilla. Tänä vuonna jännä juttu oli mato-ongella kalastus. Saaliiksi he saivat yleensä ahvenia. 



Uiminen on luonnollinen osa purjehdusretkiä, paitsi minulla, joka inhoan kylmää vettä. 


Suuremmissa satamissa voi urheilla. Kävin tänä vuonna mm. Hangossa pelaamassa tennistä ja rannalla joogassa (Merijooga). Molemmat olivat aivan ihanaa tekemistä purjehduspäivän jälkeen tai sitä ennen. Lapset urheilevat ihan omaehtoisesti. Rannassa on kiva käydä välillä myös ravintoloissa syömässä ja katsomassa nähtävyyksiä tai tapahtumia. Tänä vuonna kävimme mm. Turussa Forum Marinumissa. Hangossa kävimme SeaHorse week esteratsastuskilpailuja seuraamassa muutamana päivänä nuorimman tyttäreni kanssa.  




Högsåran Farmors Cafe. 
 


Veneellä olemme päivät oman perheen kesken. Välillä on kiva tapailla ystäviä ja sukulaisia rannalla.

Lastemme serkku tuli meitä tapaamaan vanhempiensa kanssa.
 
Onneksi on vielä kesää jäljellä! Nautinnollista elokuun alkua kaikille!