Teen tällä hetkellä viikko / viikko työsopimusta. Tämä viikko on ollut vapaaviikkoni. Se meni todella hujauksessa.
Olen ehtinyt lounastaa vanhan työkaverini kanssa Granin Lähellä Delissä ja ihastella Halin kauniita tuotteita. Mukaan lähti Halista vain nuo kuvan joulupallot.
Olen käynyt tapaamassa vanhimman tyttäreni opettajaa vanhempainvartin merkeissä ja nuorimman tyttäreni koululääkäriä terveystarkastuksen vuoksi.
Olen kävellyt mieheni kanssa aurinkoisessa metsässä metsälenkkejä. Voi miten kaipasimmekaan siellä edesmennyttä ruskeaa labradoriamme! Näimme molemmat hänet kävelemässä edessämme keppi suussa häntää iloisesti heiluttaen.
Palautin edellisen työpaikkani uniformun ja samalla kävin Jumbossa kahvilla nykyisten ja entisten työkavereideni kanssa. Kolme tuntia meni hetkessä ja juttua riitti. Uniformut vaihtuu, mutta onneksi ystävyys säilyy.
Toimeliaan alkuviikon jälkeen rauhoitin perjantain kodin jouluasuun laittamiseen ja kahvin juontiin pyjamassa.
Viikkohan ei minun mittapuun mukaani olisi onnistunut ellei siihen sisältyisi myös torstain tennistuntia ja vähintään yhtä ratsastustuntia. Tällä viikolla onnistuin saamaan jopa kaksi tuntia karvaturpien seurassa! Tässä eilisen menopeli. Saa nähdä millainen tämän illan kaverini on.
Olimme saaneet kutsun eliselle illalle Musiikkitaloon. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että emme olleet käyneet koko talossa vielä aiemmin. Oppaanamme toimi mieheni serkku (talon väkeä). Teimme kierroksen talossa ja pääsimme kuuntelemaan Sibelius-Akatemian konserttia. Väliajalla saimme kunnian istua taiteilijakahvilaan kuohuviinille pöytäseuranamme itse kapellimestari Atso Almila. Huikea ilta!
Urkujen koko pisti hiljaiseksi urkusalissa.
Pääkonserttisali oli mielestäni upea valkeinen lattioineen ja viinitarhan muotoisine katsomoineen. Sibeliuksen Finlandian soidessa minulla meni kylmät väreet.
Viikolla muita hienoja hetkiä olivat puhelu kummisetäni kanssa ja monet hauskat puhelut äitini kanssa.
Sain kokea Espoon poliisiasemalla sen, että virkamiehissäkin löytyy toisinaan inhimillisyyttä. Hakiessani tuplapassia itselleni (jota ei voi hakea netissä) odottelin vuoroani lähemmäksi tunnin. Yllättäin näin tuttavani, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan. Sinä aikana vuoroni meni ohi. Harmissani selitin tilanteen virkailijalle. Toinen virkailija vastasi tylysti, että minun tulisi ottaa uusi jonotusnumero ja jonottaa toinen tunti. Onneksi tässä kohtaa löytyi inhimillinen virkailija, joka käsitteli tämän muutaman minuuttia vievän asiani. Kiitos hänelle!
Sain tehtyä kalatilauksen Saaristokaupalle, joten minun ei tarvitse jonottaa aatonaattona marketissa! Voin siis kävellä kaupalle leppoisissa tunnelmissa ja juoda siellä glögit ja hakea kalat. Viimeinen tilauspäivä on tänään!
Pitkällisen ja piinallisen pohdinnan jälkeen pääsimme päätökseen siitä, että minne matkustamme keväällä 20v. hääpäivänämme.
Joten tällainen lomaviikko se sitten tällä kertaa oli!
Hyvää kolmatta adventtia ja alkavaa viikkoa!