Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Lauantaista keskiviikkoon

Lauantaina oli jännittävä ja mielenkiintoinen päivä. Blogin http://matkallamerenneidoksi.blogspot.fi/ Katja oli kutsunut koolle veneilyaiheisia bloggareita Venemessuille. Yhteensä paikalle saapui lähes parikymmentä kirjoittajaa ja muutama avec. Oli todella hienoa tavata kasvotusten kirjoittajia, joiden elämää on saattanut seurata jo vuosia blogin välityksellä. Minulle blogeista tutuiksi olivat tulleet Matkalla Merenneidoksi -blogin Katjan lisäksi mm. http://www.saaressa.com/-blogin Annika ja hänen puolisonsa, sekä http://haaveenahyvakuva.blogspot.fi/ blogin Katinka sekä Pilvi blogista http://villaidur.blogspot.fi/ ja https://proviantti.wordpress.com/ blogin Elena. 
Te olette vähintäänkin uskomattomia tapauksia! Näin olin kyllä blogien välityksellä jo päätellytkin. Hassua tässä oli myös se, että Saaressa-blogin Annika asuu lähes naapurissame. Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka ja kaikkien kanssa en tässä lyhyessä tapaamisessa edes vielä ehtinyt jutustelemaan. Olisi ollut kiva ehtiä tutustua myös kaikkiin minulle ennestään vielä uusiin kirjoittajiin. Kiva olisi ollut nähdä myös teitä, jotka eivät paikalle tällä kertaa päässeet. Ensi kerralla sitten. 


Suurkiitos teille kaikille ja erityisesti tietysti Katjalle, joka oli tilaisuuden ideoinut ja kutsunut koolle. 
Mitäkö venemessuilta muuten jäi käteeni? Mikäli taskussa olisi poltellut ylimääräinen pari-kolmekymmentä tonnia olisi mukaan lähtenyt yksi upea musta kumivene, jolla kätevästi kesällä hurauttaisi Pavenille ja lasten kisoja seuraamaan. Sekin sai jäädä kuitenkin ensi kertaan. 


Sunnuntaina oli jälleen vuorossa treffit karvaturvan kanssa. Tällä kertaa treffikaveri oli Axu, joka on yksi tallin suosikeistani. Hänellä on niin ihanan lempeä luonne ja reipas askel.


Maanantaina työmatkani suuntautui Pariisiin. Saavuttuamme kaupunkiin satoi vettä ja  huomasimme sateenvarjomme olevan epäkunnossa. Totesimme, että nyt täytyy sitten toivoa aurinkoa. Hämmästyksemme oli aika suuri, kun pienen tovin kuluttua taivas aukesi ja aurinko tuli esiin. 








Olisiko tässä jokanaisen unelma -suklaiset kengät? 

Päiväkahvit Pariisissa. 


Terrori-iskujen jälkeen kiinnitin huomioni tähän sympaattiseen kadunkulmaan. 
Ride in peace. 
 


"Paris is always a good idea!"
Audrey Hepburn


Tänään oli vuorossa nelinpeli tennisottelu erään ex-kollegani ja kahden muun naisen kanssa. Söimme lounasta ystäväni kanssa pelin jälkeen Granin Lähellä Delissä. 

Kivaa loppuviikkoa!  
 

 
 
   

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Happy Valentine´s Day

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille rakkaille ja ihanille ystäville ja lukijoille! 

Ystävänpäivän kunniaksi leivoin tänään aamulla perheellemme croissanteja ja puristin tuoreista appelsiineista mehua. Halusin tällä pienellä eleellä näyttää heille miten tärkeitä he minulle ovat. 
Perjantaina leivoin heille jälkiruuaksi mutakakkua, johon tein päälle vadelmista sydämen. 
 


Pian lähden ratsastustunnilleni katsomaan kuka karvaturpa minun Valentine siellä 
tänään on. 


Happy Valentine´s Day! 
 
 

torstai 11. helmikuuta 2016

Miten ihmeessä tästä harmaudesta selvitään? Tässä tulee pari keinoa.

Lähipäivinä lapset ovat kyselleet perusteluja sille, että miksi me asumme täällä Suomessa? Vaikeahan siihen on ollut vastata, kun se sama kysymys on pyörinyt omassakin päässä aina siitä asti, kun aamulla kuulet sateen ropisevan kattoon ja avaat verhot ja edessäsi aukeaa tuo lonkeronvärinen ilma. Eräs ystäväni kertoi aamulla toivovansa, että tulisi ilta, jotta pääsisi nukkumaan. Samalla hän miettii, että näinkö tämä elämä sitten meni? 

Miten tästä harmaudesta selvitään? Tässä muutamia omia selviytymiskeinojani. 


Katsotaan valokuvia, jotka on otettu vain viikko sitten. (Tuntuu kuin tuosta olisi ikuisuus). Ihaillaan kuvassa olevia valoilmiöitä, auringon lisäksi, jopa haloilmiö. 


Syödään värikästä hyvänmielen ruokaa. 


Bataatti-inkiväärikookoskeitto lämmittää kivasti ja piristää värillään. 

 
Pestoa, avocadoa ja juustoa näkkärille. Tämä nautitaan pyjamassa, huolimatta siitä mitä kello on. 


Istahdetaan kivaan kahvilaan juuri kun siltä tuntuu ja välittämättä siitä, että pitäisi olla jo jossakin muualla. Näin teimme nuorimman tyttäreni kanssa tänään aamulla hänen hammaslääkärinsä jälkeen matkalla kouluun. Ihana yhteinen "salainen" hetkemme. 

Ostetaan kotiin valkoisten kukkien sijaan värikkäitä ja pysähdytään jokaisen kukkakaupan kohdalle ihailemaan värikkäitä kukkia. 

Puhutaan puhelimessa pitkiä puheluja ihmisten kanssa, jotka saavat sinut nauramaan ja voimaan hyvin.  



Eilen kävin Hesan keskustassa piristämässä itseäni. Kuvittelenko vai vihertääkö ruoho jo aidan takana? 

En aivan vielä tarjennut istua terassilla, mutta pian varmasti onnistuu. 

Oih, onko jo aika kaivaa kesäkenkiä esiin? 
 
Poikkesin Henri Lloydin liikkeessä ja voi miten ihanan kesähameen sieltä löysinkään. 
 

Osaankin jo kuvitella tämän kevyesti laskeutuvan hameen lämpöisessä kesätuulessa hulmuamassa. 
(Lue kesäsateessa vettyneenä). Hih. 


 Tämä aforismi on kantanut minua tämän viikon. Täytyy sanoa, aforismista tulee mieleeni   sunnuntain ratsastustuntini. Vieläkin aivan fiiliksissä. 

 Miten te olette selvinneet näistä harmaista päivistä? 
   
Eiköhän tämä taas tästä vähitellen. Nyt lähden tennistunnilleni ja sen jälkeen kiedon lapset ja miehen kainalooni katsomaan TVOF tämän illan jaksoa. 
Ciao!