Henkinen kankkunen

Oletteko te muut koskaan huomanneet, että esimerkiksi oikein onnistuneelta lomamatkalta palattuanne iskee jonkinlainen henkinen kankkunen? Se on sellainen tylsämielisyyden tila, jossa oikein mikään ei maistu miltään. Se on sellainen normaalista poikkeava tunne, että mikään ei oikein innosta. Sitä ei oikein tiedä mihin ryhtyisi ja mitään ei saa aikaiseksi ja väsyttää. Olen kärsinyt alkuviikon tästä henkisestä kankkusesta. Luulen, että se johtuu viime viikonlopusta ja hiljaa hiipivästä kesän päättymisestä. Viime viikonloppu oli niin lähellä täydellistä viikonloppua kuin se vaan saattaa ja kesäkin on ollut ilmojen puolesta ja muutenkin aika huippu! 

Lauantaina meidät oli kutsuttu ystäviemme purjeveneelle. Teemana oli mennä seuraamaan lastemme purjehduskisoja, jotka järjestettiin Rysäkarin edustalla. Lähdimme liikkeelle heti aamusta ja veneelle päästyämme meille tarjottiin lasilliset kuohuviiniä tuoremehun kera eli Mimosat. Aurinko paistoi taas täydeltä terältä, joten päivä ei olisi paremmin voinut alkaa! 
Päivä joka alkaa kuohuviinillä ei voi epäonnistua. 

 

 

 

   Perille päästyämme laitoimme veneen ankkuriin, seurasimme kisoja, juttelimme, söimme lounasta ja yksinkertaisesti nautimme tästäkin loppukesän upeasta päivästä! 

Illaksi meidät oli kutsuttu toisille ystävillemme saareen kylään. Hyppäsimme siis purjeveneeltä suoraan kumiveneeseen ja ajelimme illalliselle saareen Espoon edustalle. 

Tämä kesäkeittiö on aivan hurmaava ja ihanalla paikalla. Älkää antako meidän perheen ja toisen perheen hassun parijonon laiturin päässä haitata kokonaisuutta. 

 

 Hetki ennen kuin neljäntoista hengen seurueemme siirtyy tähän nauttimaan illallista. 

 

Upea ilta sai täydellisen päätöksen, kun jälkiruuan aikaan iloinen puheensorina katkesi ja taivaanrannasta alkoi näkyä ilotulitusta! Näky oli kuin kuohuva samppanja! Nämä ovat niitä päiviä ja hetkiä, jotka jäävät elämään muistoihimme. 

 

Kun illan päätteeksi ajelimme pilkkopimeässä, puolikuun valossa oman perheen kanssa kumiveneellä kotiin, niin ei voinut kuin huokaista syvään -onnesta! 

Hyvää ja energistä viikkoa! 

Espressoa kannella

Lukijoistani inspiroituneena lähdin tänään juomaan mieheni kanssa jälkiruoka kahvit veneelle. Olen rehellisyyden nimissä juonut koko kesän veneellä pikakahvia. Kotona juon aina espressoa, yleensä runsaan maidon kera. Kahvin juonti on minulle suuri nautinto!  Niinpä päätin tänään ostaa veneelle espresso keittimen, sellaisen perinteisen mutterin. Halusin luonnollisesti malttamattomana ihmisenä päästä sitä heti testaamaan! Hieman hifistelevä tunne minulla oli, kun keittelin espressoa ja mieheni sanoi, että koko laituri tuoksui kahville. En antanut tämän häiritä. 

 

 

 

 

 

 

  

Tässä eräs venenaapurini ja onhan tämä tyyppi melkein muutenkin naapurini! Hän tuli minua veneelle tervehtimään ja rapsutuksia sitten saikin. 

 

Lomani lähenee loppuaan, joten siivoilin veneellä lomareissumme jäljet. Öljysin ulkotilan pöydän ja pari muuta juttua veneellä. Tänään hankittiin lapsille myös koulutarvikkeita ja innostuin siivoamaan kotona vaatekaappimme. Tuntuu, että on mukava aloittaa jälleen arki, kun saa asiat järjestykseen. Olen aika tyytyväinen päiväni aikaansaannoksiin.

 

Mies korjaili spinnulla ajettaessa rikkoutunutta lamppua. 

Ihana elokuinen ilta-aurinko! Hyvää sunnuntaita kaikille! 

 

 

Astu veneeseen. Olet jo perillä.

Lähdimme nopeasti tänään veneelle viemään muutamia unohtuneita varusteita ja katselin samalla turvavarusteita hieman sillä silmällä. 

 

 

En ole mikään verhojen ystävä. Kotona minulla on muutama puinen sälekaihdin ja muuten elämme ilman verhoja. Veneellä verhot antavat kuitenkin mukavasti yksityisyyttä satamissa ollessa. Minne ihmeeseen olin laittanut verhojen valkoiset ohuet köydet, jolla ne saa pysymään sivussa? Hätäratkaisuna nämä, tilanne on korjattu kuitenkin jo tänään hankkimalla Bauhausista uudet valkoiset köydenpätkät! 

 Halstari on ihan ehdoton, jos haluaa paistaa nuotiolla kalaa (voi siinä makkaraakin paistaa). 

 

Tämä pussukka on oikea monitoimivaruste veneellämme. Säilytämme siellä esim. omenoita ja vesipulloja kulussa, kun ei halua lähteä hakemaan niitä sisältä. Joskus kylmällä säällä tässä on kuivia pipoja ja hanskoja kätevästi ovenpielessä helposti käsillä.  

Tämänkin kiinnittämiseen tarvitaan valkoista köyttä ;-) 

Miten nämä pelastusrenkaat eivät kestä auringonvaloa? Haalistuvat ja haperoituvat hyvin nopeasti. Ympärillä olevat narutkin ovat jo irronneet. Miksi renkaita ei valmisteta materiaalista, joka kestäisi. Meidän puomipeite mm. on varmasti vanhempi, kuin tämä rengas ja se ei ole lainkaan haalistunut. Tämä menee siis vaihtoon! 

Ensiapupakkauksen kyypakkaus on myös vanhentunut. Sammuttimet tulisi viedä tarkistettavaksi ennen katsastusta.

 

Ehdimme vielä keittää kahvit ja syödä leivät. Sitten lähdin lapsia hakemaan koulusta. Olin luvannut viedä heidät tänään kavereiden kanssa koulun lähellä olevalle jäätelökioskille meren rantaan.  

 

Parasta lomakodissamme on se, että vaikka emme liikkuisi sillä laiturista mihinkään, se on silti hyvin rentouttava paikka! Aurinko paistoi, merituuli hyväili kasvojamme ja vene keinutti meitä. Astuttuamme laiturilta veneeseen, olemme jo perillä!