I keep myself busy time goes faster that way

Muutamien päivien passiivinen surkuttelu, tyhjään tuijottelu ja töistä selviytyminen ovat nyt muuttuneet aktiiviseksi tohinaksi. Päässä on hirveä määrä asioita ja ideoita yhtenä sekamelskana. Auto on katsastettu pari päivää määräajan jälkeen, myöhässä olleet kirjat on palautettu kirjastoon ja fillari on korjautettu (tosin mieheni toimesta). Kiitos siitä hänelle! Kotiakin on siivottu enemmän kuin aikoihin. Eilen istuin illan ihanien ihmisten kanssa Pavenilla. Syntyipä siinä muutama kehittelemisen arvoinen purjehdukseen liittyvä ideakin. Niitä on jatkettu tänään. Kesälomasuunnitelmat ovat vielä pahasti vaiheessa, mutta kyllä ne varmasti vielä selkiytyvät. Talviloman ajankohta toiveet pitäisi jättää. 

 

Fillarini korjauksesta innostuneena ajelin tänään erään ystäväni maahantuonti liikkeeseen häntä tervehtimään. Matkaa sinne on edestakaisin 25km, mutta pyörä tuntui jotenkin kevyemmältä huollon jälkeen ja matka taittui nopeasti. Roomlight liikkeessä on maailman kauneimpia valaisimia ja muita sisustustuotteita. Tulin sieltä tämä ihana tyyny tarakallani. Kuppi kahvia ystävän kanssa ja lohduttava juttutuokio saivat minut taas hymyilemään.

 

 

Pyöräretkelläni poikkesin hakemaan myös uusimman Kauneus & Terveys lehden, koska kuulin, että siinä on juttua Burn Out Cityn naispurjehduskurssista. Siis samasta, jolla juuri olin.  

I keep myself busy with things to do, but everytime I pause, I still think of you! 

 Hyvää loppuviikkoa!

 

  

Syvä suru

Jaska oli jäänyt auton alle ja kuoli. Tuo meidän ihana karvainen poikamme. Se saapui meille viime kesänä hyvin yllättäin ja kutsumatta. Valitsi meidät perheekseen, kotiutui ja hurmasi olemuksellaan meidän kaikkien sydämet. Se nukkui vatsani päällä ja kehräsi. Se kiipesi puihin ja katsoi olkansa yli, että katselemmeko häntä ihaillen. Se oppi antamaan suukkoja. Se väijyi nurkan takana ja hyppäsi sieltä tassuillaan halaten. Se pelasi tietokonepelejä. Se raapi ikkunaa, kun halusi sisään tai ulos. Se toi hiiriä ylpeänä meille. Se jahtasi hirviä pihassa. Se nautti rapsutuksista. Me rakastimme sitä. Ja yhtäkkiä, aivan yllättäin se on poissa. 

Elämä antaa ja se ottaa. Onko kaikella tarkoitus ja mikä se on? Haluaisin hautautua peiton alle ja itkeä ja itkeä... 

Lapset osaavat elää hetkessä. He surevat, mutta osaavat elää elämää eteenpäin. He pelaavat ystävien kanssa alakerrassa, kuulen nauruakin. Yritän ottaa heistä mallia, ryhdistäytyä, itku ei tuo takaisin eilistä. Yritän kyynelien läpi hymyillä. Toisiko se mukanaan jotakin hyvää ja kaunista? Hengitän syvään, huokaan, jokainen päivä on uusi mahdollisuus -parempaan. 

Jaska rakas, kaipaan sinua niin. 
 

 

Juhannuspurjehdus

Juhannusta tuli taas vietettyä vesillä. Sää oli tänä vuonna kohtalaisen hyvä. 
Olemme kahden pursiseuran jäseniä. Toisen seuran jäseniä olemme siksi, että se sijaitsi vanhan kotimme lähellä. Muutettuamme uuden seuramme lähelle emme eronneet vanhasta seurasta, koska heillä on ihana saaritukikohde. Olemme vuosia viettäneet siellä juhannustamme. Se toimii myös hyvänä tukikohtana matkalla Hankoon. 

 

Meillä on veneen perässä olevassa lipussa uudemman seuramme logo, joten ennen lähtöä meidän tulee nostaa saalinkiin vanhan pursiseuramme viiri. Näin emme saa häätöä seuran saaritukikohdasta. 

Leppoisa perhe- / retkipurjehdus solmuharjoituksineen ja juttutuokioineen muuttuu hetkessä kilpapurjehdukseksi, kun horisontissa näkyy muita veneitä. Toki aivan leikkimielellä...

 

 

 

Spinnu vauhtia avittamaan. 

Juhannuksen kunniaksi nostettiin juhlaliputus. Tyttäreni asettelivat liput ketjuun.

 

Sain poikani avustamaan minua ruuanlaitossa. Tämä on sen verran harvinaista, että oli ihan pakko ottaa kuva todistusaineistoksi. P.S. Suurempi leikkuulauta olisi toimivampi, mutta meillä ei mahdu säilyttämään sitä veneessä missään. 

 

Olin hankkinut ruokatarvikkeet Saaristokaupasta. Toscanan lohi on todella maukasta uusien perunoiden ja salaatin kera. Tämä on kiitollinen ruoka myös veneen kokille. Hän voi istua kannella auringossa perunoiden kiehuessa ja siemailla roseviiniä. Innostuin uudelleen roseviineistä viime kesän Nizzan matkalla. Tämä roseviini on muuten hinta laatusuhteeltaan erittäin hyvä! Lisäksi siinä on aurinkoisen etelä-ranskan maku.

 

Ja kyllähän tuo Brownies suklaakakku kahvin kanssa maistuu jälkiruokana. Kakun olin tehnyt jo edellisenä iltana valmiiksi. Se paranee aina seuraavaksi päiväksi, mikäli se vain säilyy syömättä. 

 

 

Saari on todella luonnonkaunis ulkosaari. Tämä on oikein sielunmaisemani. 

 

Lapsemme ovat olleet purjehdusreissuillamme mukana pienestä pitäen. Lasten ollessa pienempiä minulla oli aina mukana ns. "yllätyspaketteja". Ne olivat pieniä yllätyksiä; ilmapalloja, saippuakuplia, värityskirjoja, leijoja, muovailuvahaa, palloja, ilmakumipatjoja, kelluvia veneitä, lautapelejä, ompelukuvia tai huuliharppuja tms. Näitä "yllätyspaketteja" saattoi ansaita käyttäytymällä purjehduspäivän aikana hyvin. Yleensä "yllätyspaketin" sai illalla rantautumisen jälkeen. Tällä kerralla olin juhannuksen kunniaksi hankkinut heille "yllätyspaketin". Nyt se olivat akryylivärejä, joilla menimme maalaamaan kiviä rannalle. Yhä edelleen lapset olivat hyvin iloisia "yllätyspaketista". 

 

 

Auringon laskiessa on mukava palata veneeseen, sytyttää kynttilöitä ja kattaa pientä suolaista syötävää. Minulle on aina ollut suuri nautinto kirjoittaa illan päätteeksi lokikirjaan 
päivän kohokohdat. Keitän kupin teetä ja luen kirjaa. Nautin siitä, että veneellä ei ole tietokonetta eikä televisiota. Elämä on hiljaista ja rauhallista. Kuuluu laineiden liplatus, ilta hämärtyy ja koko perhe on koossa. 
 

 

  

 

Uuteen päivään herääminen. Mikään ei maistu niin hyvältä kuin aamukahvi veneellä. 

 

Juhannuspäivän normaali sää. Sumua, tihkusadetta ja sadevaatteita. Tänä vuonna tähän yhdistettiin vielä täysin tuuleton aamupäivä.  Suomessa purjehtiessahan ei pidä lähteä merelle ilman toppa / untuvatakkia. Lisäksi on hyvä olla kunnon sateenpitävät housut, -takki ja -jalkineet. 

 

Päivän mittaan sää kuitenkin selkeni ja myöhemmin saimme tuulta ja purjeet ylös.

Matkan varrella näimme hylkeen. Se katseli meitä pää pystyssä veneemme vieressä. Aivan ihana tapaus! Eilen näkemämme rantakäärme ei aiheuttanut yhtä ihastuneita huudahduksia. 

 

Ruokailuvinkkejä veneellä kaipaaville voin suositella seuraavaa purjehduslounasta: 

Saaristokaupan kylmä Gazpacho keitto (maukas ja täysin ilman lisä- ja säilöntäaineita). 

Tummaa leipää Saaristokaupan saaristokinkun kera.

Se on hyvää ja yksinkertaista. Keiton voi juoda mukista, joten se on helppoa syötävää kulussa. 

 

-Jos haluat hyvän miehistön, niin nai se!-