Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Maanantain mainiot

Maanantai ja ensimmäinen työviikko parin lomaviikon jälkeen. Maanantai oli kuitenkin vielä vapaapäiväni. Päätin siis nauttia siitä. Vein nuorimman tyttäreni ratsastusleirille ja lähdin lenkille. 




Tallille palatessani jäin ihastelemaan Soukanpohjan kartanon pihamaalla olevia ruusuja. Ne nojailivat niin kauniisti piharakennuksen seinää vasten. Osa niistä kurkotti aidan yli. 
Omistajarouva innostui esittelemään minulle ruusujaan enemmänkin. Sain hyvän oppitunnin vanhoista perinneruusuista sekä tuontiruusuista ja niiden hoidosta. Opin myös monta uutta nettiosoitetta aiheesta. 






Tuoksu ei valitettavasti välity kuvan välityksellä. 

Seurasin tyttäreni ratsastustuntia ja näin iloisen tytön sain sieltä sitten mukaani. 
Luin  maailman parhaan aforismin: " Jos haluat lastesi kehittyvän, anna heidän kuulla mitä kaunista kerrot heistä toisille." - Haim Ginott


Kesän marjat ovat niin hyviä! Ostin jälleen mansikoita ja mustikoita. Söin samantien niitä lautasellisen. Molempia pakastin myös talven varalle. Mustikoista tein perinteisen murutaikina piiraan, johon tulee muruja myös päälle. Piirakan päälle kun vielä lisäsi kermavaahto nokareen niin maukas jälkkäri oli valmis. 


Maanantain mainioita hetkiä ja makuja siis tässä. 

Kivaa keskiviikko iltaa ja torstaita!  


tiistai 28. heinäkuuta 2015

Suloinen sunnuntai

Toisinaan sateinen ja harmaakin päivä voi tuntua hyvältä. Silloin se tuntuu sellaiselta, että on rauha sisällä. Kaikki on hyvin, vaikka mitään ihmeellistä tai normaalista poikkeavaa ei tapahdukaan. Vai onko se juuri siksi? Oikeastaan kaikki pienet asiat jokapäiväisessä elämässämme voivat olla kauniita ja tuoda iloa elämäämme. Tässä taas sunnuntain suloisia pieniä hetkiä. 

Pidän lukemisesta. Tällä hetkellä luen Julia Cameronin kirjaa Tie Luovuuteen. 
"Ennemmin pidän ruusuja pöydälläni kuin timantteja kaulallani. "

Joskus juon kahvini isoäitini vanhoista kahvikupeista, se luo kahvihetkestäni jotenkin arvokkaan ja suon sille silloin oman erityisen hetkensä. Näistä kupeista ei voi juoda kiireessä. 



Ihmiset, jotka tuntevat minut hyvin, tietävät, että olen heikkona suklaaseen. Erityisesti pidän konvehtirasioista, joista saatan ottaa yhden tai kaksi palaa kahvini seuraksi ja antaa sulaa sen hiljakseen suussani. Avasin yhden tällaisen lahjarasia. Kiitos vain antajalle! 

Auringon hetkeksi tullessa esiin menin istumaan ulos. Olen tunnetusti huono istumaan paikallani, kun nousen aina nopeasti puuhaamaan jotakin. Kissapoika näki minun asettuvan aurinkotuoliin. Se asetti välittömästi kaulansa villasukkani varteen kiinni. Lämmitti tietysti mukavasti. En malttanut nousta siitä ja herättää häntä. Jouduin siis opettelemaan paikallani pysymistä. 






Illalla lähdin vielä kälyni kanssa ulkokentälle sadetta uhmaten pelaamaan tennistä, pitihän uudet tennispallot käydä testaamassa. Saimme hyvän hien pintaan ja muutaman "hikipisaran" otsallemme vai oliko se sade? Rankempi sade alkoi kuitenkin vasta tuntimme jälkeen, hetkellä jolloin istuimme autoihimme. Mikä mahtava tuuri! Oli kyllä aika voittajafiilis kotiin ajellessa. 

Iloiset purjehtijamme saapuivat illalla PM-kisoista ja keräännyimme pöydän ääreen käymään läpi kisojen tapahtumia.  

Tällaisia suloisia sunnuntain hetkiä. Pieniä asioita, jotka tuovat iloa. Mitä sinun pienet iloa tuottavat asiat ovat? 

Mitähän kivaa huomenna tapahtuu? 




sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Välipäivä

Olen aina rakastanut Hankoa. Lapsuudesta on monta aurinkoista muistoa sieltä ja nuoruudesta monta hieman sumuisempaa muistoa. Perheen kanssa olemme monesti venereissuillamme viettäneet siellä muutamia päiviä. Hauskaa on ollut aina! 

Lastemme purjehduskisoissa oli tänään välipäivä heidän osaltaan, joten yritin houkutella mukaani koko perheen. Kaikenlaista säätöä ja vääntöä lähtöön liittyi. Mukaamme saimme tytöt. Poikani oli eilisen kovan tuulen jäljiltä Zoom purjehduksistaan niin väsynyt, että päätti jäädä kissa kainalossa kotiin lepäämään. Poikani on vuotuisen Hanko reissunsa jo tänä vuonna tehnyt, kaverinsa purjeveneellä. 


Mitä minä Hangosta aina kaipaan? Se on meri; avoimet merinäköalat, autiot hiekkarannat, sileät rantakalliot ja kuvaukselliset uimakopit. Voisin tuijotella merelle loputtomiin (ellen olisi niin levoton, että viiden min. kuluttua haluan vaihtaa maisemaa:-) ). 







Hieman haikeana katselin tänään venesatamaan. Vapaita paikkojakin näytti olevan runsaasti ja harmitti, että oma vene on laiturissa kotisatamassa, eikä sopivaa pidempää jaksoa sen seilaamiseen tunnu löytyvän. 




Purjehdusreissuilla Hanko on aina tarjonnut sen mahdollisuuden, että on voinut aamulla osallistua Merijoogan joogatunneille rannalla, on voinut käydä lenkillä, pelata tennistä, shoppailla, käydä kirjakaupassa, syödä hyvin, käydä kahviloissa ja tavata ystäviä. 
Meillä on useita ystäviä, jotka viettävät kesää loma-asunnoillaan Hangossa. Seuraa ja tekemistä täällä aina riittää. 

En tiedä mitään toista näin pientä aluetta, jossa olisi näin monipuolinen ja hyvä ravintolatarjonta. 
Makasiinit ja niiden ravintolat ovat loistavia, HSF:n terassi legendaarinen, Hangon Casino, Bryggan jne. jne. 

Itäsataman myyntikojuissa on hyvä valikoima vapaa-ajan vaatteita ja sisustustuotteita sekä luonnollisesti myös Hangon keskustan liikkeissä. 





Tämän päivän liikunta oli lähinnä jopoilla cruisailua, joka muuten on Hangossa hyvin yleistä, sillä onhan Jopojen tehdas Hangossa. Tytöt halusivat luonnollisesti kokeilla myös trampoliini hyppelyä. 


Cruisailimme Sea Horse esteratsastus kilpailua katsomaan. Upeita suorituksia, kuulin itseni pidättävän henkeä ja huokailevan muun yleisön tahtiin moneen otteeseen!  





Hangossa saisi muutaman päivän kulumaan ihan vain kuvailemalla vanhoja pastellinvärisiä villoja. 








Yksi päivä on liian lyhyt, jotta kaiken haluamansa voisi tehdä ja päivä olisi rauhallinen. Nyt päivästä jäi hieman suorittava maku, mutta ehkä tulen tänne elokuun lomaviikollani uudelleen. 



Vi ses Hangö igen! 

Niin ja jos kaipaat lomavinkkejä, niin Hanko on ehdottomasti Suomen paras kesäloma kaupunki minun mielestäni! 






torstai 23. heinäkuuta 2015

Tapahtui tänään

Kissat ovat mainioita tapauksia. Kissapoikamme oli lähtenyt ulos aamulla. Huomasin kissan herkkuhyytelöruuan olevan loppu ja puhuin aamukahvia hörppiessäni, että täytyy lähteä ostamaan kiireesti kaupasta lisää ruokaa. Mieheni mielestä koko kissa alkaa olemaan yksi "herkkuhyytelö", koska hemmottelemme sen kuulemma pilalle. Kauppaan lähtiessäni kissani oli tuonut oven taakse meille saaliinsa, vain osoittaakseen miehelleni, että ei hän ole vain "herkkuhyytelö".  Vältyin täpärästi astumasta tälle hienolle aarteelle. 



Vanhin tyttäreni osallistuu Kantvikissa järjestettäviin purjehduksen juniori PM-kisoihin optarilla. Poikani (pikkuveli) ei päässyt optarijoukkueeseen, joten päätti sitten lähteä liikkeelle Zoomilla.

Tänään lähdimme mieheni kanssa katsomaan kisoja vesille. Kyllä on tätäkin hommaa harrastettu viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Tällä huoltaja harrastuksella tarkoitan tätä veneessä tuntikausia istumista, kiikarit kädessä keikkuvassa veneessä huojumista, banaanien, välipalapatukoiden ja korppujen heittelyä purjehtijoille. Toisinaan sormet kohmeessa ja välillä takapuoli märkänä, mutta joskus sentään skumppalasi kädessä. 
Yleensä hyvässä seurassa, kuten tänäänkin. 
Huoltajana aina kuitenkin kolmen K:n taktiikalla: kuljeta, kustanna ja kannusta.     





Seuramme purjehtijoita oli liikkeellä myös 29er veneellä. Seurassamme on aina ollut hyvä ilmapiiri niin vanhempien kuin purjehtijoiden kesken. Kannustamme ja autamme myös toistemme lapsia ja olemme vilpittömästi iloisia toisten onnistumisista. Viihdymme hyvin yhdessä. Yhteishengestä olkoon hyvänä esimerkkinä whatsupp- ryhmä, jonka loimme esim. seuramme kahdeksan (kuuden perheen nuoria) samalla suunnalla asuvan purjehtijan kuljettamiseksi kisapaikalle ja takaisin. 



Palattuamme kotiin tein purjehtijoille jälleen pastaa. Tällä kerralla kanttarelleista. Ne olivat kauden ensimmäiset kanttarellit. 




Ihan hyvä lomapäivä tämäkin! Sateeltakin vältymme jälleen juuri ja juuri. 

Kivaa iltaa ja perjantaita!