Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Tapahtui viikolla

Taasko tässä on aika summata edellistä viikkoa? Miksi viikot menevät niin nopeasti? 

Maanantaina unohdin tyttäreni hammaslääkärin. Juoksin normaalitahtiani paljon nopeamman lenkin kauniissa säässä. Varasin tyttärelleni uuden ajan ja päätin juosta useammin. Löysin työlaukustani erään asiakkaamme palautteen. Tässä on kuulemma kirjattuna se, miksi hän haluaa käyttää yhtiömme lentoja. Täytyy sanoa, että palaute lämmittää sydäntä ja tällä jaksaa hymyillä taas monta työpäivää. Positiivisella palautteella on suuresti motivoiva vaikutus. 



Tiistaina oli todella energinen olo. Kävin fillarilenkillä ja päätin fillaroida tänä kesänä jälleen sen 800 km, mitä onnistuin saamaan mittariin muutama kesä sitten. 


Tyttäreni tietävät, että stressaan välillä epäsiisteydestä. He yrittävät opettaa minua rennompaan otteeseen. Siinä vaiheessa, kun kylppärin ikkunassa näkyi aamulla Be Happy teksti (tyttöjen kirjoittama) en voinut enäää muuta kuin ryhtyä ikkunanpesuun. 


Tein arkiruokahaasteen kookoskatkarapukastikkeen riisin kera ja leivoin näkkileipää. Näkkileipää aioin tehdä toistekin, siitä tuli tosi hyvää. 


Päivällä meillä kävi kattofirman mies tekemässä tarjouksen kattoremontista. Siirsimme sen aloituksen kuitenkin syksyyn. 

Illalla kävin vielä lenkillä sillä aikaa, kun tyttäreni oli tallilla. Eräs ystävämme tuli yllättäin meillä käymään myöhemmin illalla, koska hän oli kuulemma punaviinilasin ja kuuntelijan tarpeessa. On ihanaa, että voi olla jollekin niin hyvä ystävä, että toinen voi soittaa tulevansa milloin vain. 
Auto jäi pihaamme.


Keskiviikkona kävin aamukahvilla ystäväni kanssa Mellstenin rannassa. Aikoinaan meillä olikin hänen kanssaan tapana pitää ma aamuisin "hullujenkokousta". 


Ennen iltavuoroani menin hetkeksi lepäilemään terasille. Oli todella kova tuuli, mutta taljan päällä, peiton alla, talvitakissa ja Uggit jalassa oli oikeastaan aika ihana katsella pilviä taivaalla ja kuunnella tuulen suhinaa.  Tosinaan ihmisen täytyy kuunnella kehoaan ja antaa itsensä vain olla tekemättä mitään. Lähiviikkoina vapaapäiväni ovat menneet toisen työni parissa, joten oli aika ihanaa, että tällaista juotenolo aikaa löytyy edes hetkeksi. Sitä osasi arvostaa. 


Torstai aamuna join aamukahvia kuistilla, kun naapurin koira (kultsu) juoksi pihaamme peuran perässä. Omistaja juoksi koiraa huudellen perässä. Minä tietysti yöpaidassani sitten koiraa halailemaan. Kyllä olikin suloinen kultainennoutaja, jolla oli puolimetriä leveä selkä. 
Myöhemmin huomasin, että torstaina oli nimetty koiranpäiväksi. 


Perjantaina minun piti hakea tyttäreni iltakoulusta työni jälkeen kotimatkalla. Tämä blondi ajoi luonnollisesti melkein kotiin asti, ennenkuin mieheni soitti minulle ja muistutti asiasta. Iltakoulun teemana oli ollut samba, joten tällainen tyttö sieltä koululta löytyi. 



Lauantaina eräs vanha työkaverini tuli meille kuvaamaan kissapoikaa. Kati Miettinen on opiskellut valokuvausta ja sen kuvista kyllä näkikin. Joten jos olette hyvän kuvaajan tarpeessa, niin ottakaa yhteyttä häneen. Oli kiva vaihtaa kuulumisia hänenkin kanssaan. 


Illalla eräs ystäväperheemme saapui meille grillaamaan. Olipa jälleen hauska nähdä heidän ihanaa perhettään. (Perheen isähän tekikin viikolla harjoituskäynnin meillä). 




Sunnuntai meni rauhallisen aamiaisen parissa kynttilöiden palaessa ja sateen ropistessa. 
Kävin lenkillä, tein lasagnea ja surffasin netissä, katsoin Isänmaan puolesta ja saunoimme. 
Niin tulipahan käytyä mieheni kanssa myös seuraamassa yksi ratsastustunti. 



Hyvää alkavaa viikkoa! 

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tapahtui viikolla

Maanantaina tein löydön pihastamme. Eräs rinne kukki aivan valkoisenaan näitä kauniita kellomaisia kukkia! Muutimme nykyiseen kotiimme viime vuoden heinäkuussa, joten on hyvin mielenkiintoista seurata mitä tämän talon pihasta kevään tullen nousee. Alkuperäinen asukas kun oli puutarhuri. Selviteltyäni mikä kasvi tämä kaunokainen oikein on, tulin siihen tulokseen, että se on Kevätlumipisara, jonka toinen nimi on  kevätkello. 



 Join lasillisen valkoviiniä terassilla. Tuntui lupaavalta, kevät on tulossa.
Juttelin Skotlannissa aamulla paikallisen kanssa ja hän kertoi, että siellä ei tarkene kesälläkään oleilla rannalla. Voisi siis huonomminkin olla. 


Tiistai oli varsinaisesti viikon ainoa vapaapäiväni. Olisin halunnut vain olla, mutta äänestysvelvollisuus kutsui. Päätin yhdistää huvin ja hyödyn ja lähdin fillarilla äänestämään. En kuitenkaan äänestänyt vihreitä. 


Keskiviikkona kävin aamulla asiakkaan kanssa valitsemassa maaleja Tikkurilan tiloissa. Messuasunnon värivalinnat noudattavat talon ulkoväritystä. Sen jälkeen kävimme työkaverini kanssa purkamassa erään stailauskohteemme ja palautin vuokrattuja tuotteita vuokranantajalle.  


Illalla hain poikani treeneistä ja tein nopeasti valmistuvan pastan. Tämä oli viikon arkiruokahaasteen ruoka eli minulle hieman uusi resepti. Tämä ohje pääsi jatkoon. 


Torstaina nuorin tyttäreni palasi reilun viikon vaihto-oppilasmatkaltaan Monacosta ja illalla  vanhin tyttäreni palasi omalta vaihtomatkaltaan Cognacista. Minä nappasin vanhimman kentältä mukaani Kööpenhaminasta tullessani. Sain kuunnella autossa koko kotimatkan hänen ihania tarinoitaan viikon varrelta. Mielenkiintoista kuulla miten erilainen kulttuuri onkaan, kun sitä pääsee katselemaan paikallisen kotoa käsin. Paljon ehtii viikossa tapahtua.

Perjantaina söin aamiaista nuorimman tyttäreni kanssa ja vein hänet hammaslääkäriin. 
Sain kuunnella vuorostaan hänen matkakertomuksiaan. Iltapäivällä olin töissä ja vedin erään koulutuksen. Töistä tultuani mieheni oli tehnyt pizzaa. Oli ihana istua jälleen ruokapöydässä koko perheen voimin! Illalla oli vuorossa sauna ja TVOF finaali. Harmi, että Måns ei kuulunut äänestettäviin ;-) 


Lauantaina piipahdimme aurinkoisessa Pariisissa ja sunnuntaina Genevessä. 
Niiden välissä kävin lenkillä Tukholmassa ja söin sushia hotellihuoneen sängyssä. 




Sunnuntai ilta meni ruokapöydässä, saunassa ja vaalitulosten seurannassa. Katselimme illan päätteeksi vielä mieheni kanssa Isänmaan puolesta -sarjan yhden jakson. Aivan loistava sarja! 

Ihanaa alkavaa viikkoa! 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

"I cook with wine, sometimes I even add it to the food".

Ihminen syö monta kertaa päivässä. Se mitä syömme, missä ruokailemme ja kenen seurassa ruokamme nautimme ei ole yhdentekevää. Näillä kaikilla on suuri merkitys päivittäiseen hyvinvointiimme. Lomalla söimme aamiaista hotellilla, lounasta ulkona terassilla ja iltaisin söimme joko terassilla tai sisällä ravintolassa. 




Yhtenä iltana kokoonnuimme purjehdusporukan kanssa syömään. Yhteensä meitä oli sinä iltana 20 henkeä, vauvasta vaariin. Pöydän olimme varanneet ravintolasta Leon d´Oro. 
Perhe Salvaneschi on pitänyt ravintolaa jo vuodesta 1938 alkaen. Ystävättäreni, joka on naimisissa italialaisen miehen kanssa ja on asunut vuosia Rivassa suositteli minulle aikoinaan ko. ravintolaa. Se sijaitsee vanhassa kaupungissa. Ravintolan sisustus on hyvin italialainen ja tilassa on kauniit kaariholvikatot. Tarjolla on laaja lista ruokaa, joka on hyvää ja kohtuullisen hintaista. Ravintolan hovimestarina toimii omistajarouva, ikää ehkä noin 70v. Hän hoitaa ravintolaa rautaisella otteella. Pöytävarausjärjestelmä esim. toimii lapuilla, joita kerätään tarjottimelle. Näin on varmasti toimittu ravintolan alkuajoista lähtien. Meidän varaukseemme hän esim. kirjoitti: Finland, 20 per., 20.00.  Rouva kättelee lähteissä kaikki asiakkaat henkilökohtaisesti. 

Leon d ´ Oro, via Fiume 28, Riva del Garda.  
    


Eräänä toisena iltana kävimme syömässä mieheni kanssa kaksin Trattorietta la Montarassa. Se on todella pieni, kodikas ja intiimi ravintola vanhan kaupungin sivukadulla. 
Siellä nautin antipasto alkupalani ja kala-ateriani päätteeksi maailman parhaan tiramisun. Aion opetella tekemään tuollaisen taivaallisen tiramisun! 
Trattorietta la Montara, V. Montanara 20, Riva del Garda.


Näissä ihanissa ruokamuistoissani innostuin osallistumaan arkiruokahaasteeseen, jonka nappasin noora&noora blogista. Arkiruokahaasteen ideana on kokeilla kesäkuuhun asti vähintään yhtä uutta reseptiä joka viikko. Näin tulee tehtyä pieniä ruokamatkoja kotonakin. Tämän viikon kokeiluun pääsi rouva Sukulan italialainen pastaresepti. 

Hyvää viikonloppua nyt jo täältä Tukholmasta! 

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen minivaellus

Pääsiäisen minivaelluksen tein eräänä aamuna aamiaisen jälkeen mieheni kanssa Gardajärvellä. Vaelluskohteemme oli kylän yläpuolella näkyvä valkoinen Bastionen linnoitus, joka sijaitsee Monte Rocchetta vuoren juurella.  



Ylöspäin vaeltaessa alkoi näkymät kylään vähitellen paranemaan. 









Bastionen linnoitus on rakennettu kylän ja sen asukkaiden suojelemiseksi 1600-luvun alussa. Vuonna 1703 ranskalaiset joukot yrittivät tuhota sen. 




Linnoituksen juurella oli pieni kahvila, josta en näköjään huomannut ottaa yhtään kuvaa. Ostimme sieltä juomat ja olin ilmeisesti niin haltioitunut maisemasta, että en huomannut kuvata selustaani lainkaan. 



Saatoimme nähdä lastemme purjehdusregatta alueelle.  


Reitin varrella oli idyllisiä pysähdyspaikkoja, joihin olisi voinut istahtaa. Picnic-korien kera täällä olisi viihtynyt pidempäänkin. 


Vuorissa on jotakin rauhoittavaa ja kiehtovaa. 


Rauhaisaa toista pääsiäispäivää! 




sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Siellä missä magnolia kukkii

Lämpimät terveiset sieltä missä magnolia kukkii jo pihassa. 


Paikka, jossa purjehdukseen sopiva tuuli alkaa joka päivä klo 13.00. Paikka, joka on vesiurheilun mekka. 


Siellä missä aurinko paistaa muulloinkin, kun keskikesällä muutaman päivän. 


Missä vuoret tarkoittavat jotakin muuta kuin pientä tunturin nyppylää ja ulkoilua ja urheilua voi harrastaa muissakin kuin gore-tex vaatteissa.  



Missä voi syödä ulkona ja nautinnollinen lounas näyttää olevan tärkeämpää kuin tiukat aikataulut. 



Missä rakkaudella on suurempi paino kuin tavoitteilla ja excel-taulukoilla. Missä kadunkulmassa suudellaan kiihkeästi. 



Missä prosecco maistuu taivaalliselta. Missä viini toimitetaan lähitilalta ja sitä voi ostaa lähikaupasta. 


Missä koirat makoilevat luontevasti ravintolassa sisällä ja ulkona ja missä lapset puetaan kauniisti. 
Missä tiramisu vie kielen mennessään. 



Missä kahvi ei maistu kitkerältä ja kahvilassa sämpylöitä ei kääritä muovikelmuun hikoilemaan. 



Missä hedelmiä ja marjoja saa torilta ja ne maistuvat muultakin kuin pitkältä lentomatkalta. 



Missä kukkia ei myydä ryöstöhintaan ja naisia pidetään kuin kukkaa kämmenellä. 




Missä kauniita kenkiä löytyy nurkan takaa kivijalkakaupasta. 



Maa, jossa barokin aikainen taide kukoisti jo silloin, kun meillä vielä jyrsittiin pettuleipää. 



Missä lähimpään suurkaupunkiin, alppikohteeseen tai merenrantaan pääsee puolikkaalla bensatankillisella. 




Siellä missä puhelu päätetään sanoihin: Ciao bella! 



Hyvää pääsiäisen jatkoa kaikille!