Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Tapahtui viikolla

Aloitin viikon neljän aamun aamuvuorolla. Tekee aika tiukkaa herätä neljänä aamuna peräkkäin klo 3.45. -4.30. välissä. Istuin aamukahvilla kuutamon valossa ja seurasin ohikulkevia kettuja. Kissa heräili kanssani ja lähti ulos hiirijahtiin. 



Auringon nousuja tuli seurattua työpaikkani ikkunasta. Iltaisin kuljin zombiena kotona, sillä tällaiselle luontaiselle iltavirkulle aikaiset aamut ovat kauhistus! 


Yhtenä iltana eräs rakas ystävämme (mies) toi meille kokonaisen muovipussillisen suppilovahveroita. Niitä oli kuulemma ollut kiva kerätä, mutta hän ei itse osaa niistä valmistaa mitään. 


Pakastin osan, mieheni teki pekonisienipastaa ja minä valmistin suppilovahveropikkelsiä (ohje löytyy netistä / Teija Sopasen). Pikkelsi oli todella hyvää! Sopii hyvin tapaspöytään, lihan lisukkeeksi ja jopa ruisleivän päälle. Se olisi oiva joululahjakin! 


Eräänä iltana mieheni sai valita tekeekö hän mielummin ruokaa kotona vai lähteekö harrastuskuskiksi. Hän halusi tehdä ruokaa. Tähän on siis tultu. Vein nuorimman tyttäreni hänen harrastukseensa Kiloon. Kummallisten sattumien summana tutustuin siellä yhteen naapuriperheemme rouvaan. Hänen tyttärensä on omani kanssa samassa ryhmässä. Viikonloppuna tämä kiva pikkutyttö olikin meillä jo ensimmäisen kerran kylässä. Huvittavaa mennä Kiloon asti tutustumaan naapureihin. 


Eräänä toisena iltana sain houkuteltua mieheni valokuvataiteen museoon kanssani treffeille. Siellä oli mielestäni varsin mielenkiintoinen näyttely! Puhumattakaan 
seurastani ;-) 


Kun olin neljänä päivänä peräkkäin herännyt säälimättömän aikaisin, hoitanut omat työni ja huolehtinut arvovieraista töissä, järjestänyt lisäksi työtovereilleni koulutusta ja hyvästellyt monet rakkaat työkaverit olin todella akkujen latauksen tarpeessa. Sain mieheni mukaani pitkälle metsälenkille lasten ollessa koulussa. Arjen luksusta! 

  
Viikonloppuna testailin vanhoja reseptejäni ajatellen joulua. Meille kun on tulossa jouluna tärkeitä vieraita! Toivotaan, että lumitilaukseni on mennyt perille ja saamme valkean joulun! 


Olen katsellut pihassamme kuusia hieman "sillä silmällä". Luulenpa, että joulukuusi löytyy tänä vuonna omasta pihasta. 


Iltalenkilläni eilen näin vielä melojia vesillä. Kyllä tämä marraskuu tästä sujuu! Kivaa sunnuntaita! Minä lähden käymään Kööpenhaminassa.



7 kommenttia:

  1. Voi mitä herkkuja ja kauniita maisemia niin ilmassa kuin kotikulmillanne. Ja mikä parasta, aikaa tehdä asioita yhdessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu täällä syksyn pimeydessä täytyy nauttia hyvästä ruuasta ja yrittää nähdä jotakin kaunista ympärillään. Kivaa viikkoa!

      Poista
  2. Ihana kuulla, että tutustuitte jo naapureihinne ja tyttökin sai jo naapurin tytöstä seuraa. Jouluruokien testaus näyttää herkulliselle... mikä ihana herkkupala tuo on?

    Mukavaa alkanutta viikkoa ja valoa sydämeen näinä pimeinä aikoina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pieni suolainen herkkupala on savulohipiiras. Voin laittaa ohjeenkin joskus myöhemmin, mutta en vielä, jottei meidän jouluvieraat pääse sitä etukäteen itse testailemaan ;-)
      KIvaa viikkoa myös sinulle! Ihanasti sanottu, tuo valoa sydämeen!

      Poista
  3. Kiitos ihastuttavasta ihanasta blogistasi! Olen syksynmittaan lukenut koko "tuotantosi". Niin kauniita kuvia ja kivoja tekstejä. Ajatuksesi myötäilevät paljon omia, positiivisuus ennenkaikkea. Siinä on jaksamisen ja olemisen ihana keveys.

    Kaikkea hyvää Sinulle ja perheellesi :)
    Maija, uusi lukija Pirkanmaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...aina yhtä mystistä on tuon huutomerkin ilmestyminen!?

      Maija

      Poista
    2. Voi kiitos! Olipa kauniisti sanottu ja tervetuloa lukijakseni! Positiivisuudessa on jaksamisen ja onnen avaimet ;-) Kaikkea hyvää myös sinulle ja ei anneta huutomerkin häiritä!

      Poista