Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

maanantai 24. helmikuuta 2014

Elämää alpeilla

Ihana, kun täällä kotonakin alkaa aurinko vähitellen paistelemaan ja lumet sulavat. 
Urheiluinnostuskin jäi taas sopivasti päälle aktiivisen loman jäljiltä. Päivät alpeilla kuluvat aika saman kaavan mukaan. Aamulla kiireinen aamukahvi tuoreiden leipomotuotteiden kera. Sään tutkailu ja vaatetus sen mukaan. 



Kun aamulla näyttää rinteissä tältä, nousee hymy huulille. 

Ylös rinteisiin kabiinilla siirtyminen ja armotonta hiihtoa, kunnes jalat ovat spagettia ja vatsa huutaa lounasta. 





Pikainen lounas ja iltapäivän laskettelut, kunnes jalat eivät enää kanna. 



Korkeuseroa tulee päivän laskuissa laskettua helposti reilu 5km, matkakilometreistä nyt puhumattakaan.  Urheilusta käy myös painavien lasketteluvarusteiden kanniskelu raskaat laskettelumonot jalassa ylämäkeen ohuessa ilmanalassa. 





Iltapäivällä on ihana saada monot pois jalasta ja juoda jokin raikas after ski juoma. 


Tämän jälkeen on vuorossa ruokakaupassa käynti ja ruuanlaitto tai siirtyminen ravintolaan syömään. Mahdolliset muut shoppailut ja kylillä pyörähtelyt ajoittuvat myös tähän hetkeen. 

Voin vannoa, että uni tulee helposti varsin varhain illalla.


Chamonix Mont Blanc on alppikaupunki, jossa on asukkaita noin 10.000. Tästä kaupungista löytyy leffateatteri, alppimuseo, koulut, sairaala ja paljon ravintoloita ja kauppoja sekä kahviloita. Talviurheilulajit ovat kaikki kädenulottuvilla. 






Kerran vuodessa pitää päästä syömään myös Pierre Chaud eli kuuma kivi. Siinä saa itse paistaa kuumalla kivellä lihanpaloja. Lisukkeeksi tulee uuniperuna ja erilaisia dippikastikkeita. Se on suurta herkkuani pitkän hiihtopäivän päätteeksi. 






Näissä muistoissani lähden tästä siivoamaan. Arki on tässä. 

8 kommenttia:

  1. Voi mitä muistoja totta tosiaan! Aivan täydellisiä hiihtolomakuvia;), näillä jaksaa siihen ihan oikeaan kotimaiseen kevääseen asti, eikö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän, etenkin kun kevät näyttää tulevan oikein vauhdilla täällä. Kyllä tämä vuosittainen alppimatka on minulle todella tärkeä henkireikä ja voimienkeräys matka.

      Poista
  2. Wau mitkä maisemat ja aurinko (jota ei ole nyt Suomessa liikoja näkynyt...murrr). Alppikuvia katsellessa tuntuu kuin olisi helpompi hengittää jo kuvista huokuvaa raikkautta katsellessa :-).

    Mutta meille Suomeen on nyt saapununut jo muuttolintuja , kertoi illan uutiset :-). Kohti kevättä, jipiii!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättä kohti täälläkin. Maisemat alpeilla ovat kyllä huikeita. Ne yllättävät vuosi toisensa jälkeen, sitä kun ei jotenkin edes muista miltä sininen taivas korkeiden valkoisten vuorten yllä näyttää...

      Poista
  3. Luin juuri kaikki lomapostauksesi enkä ihmettele yhtään, jos masennus ja tyhjyyden tunne loman loppuessa iskee! Ovathan nuo maisemat ja puitteet muutenkin aivan huikean hienot! Eihän tuolta malttaisi millään kotiin palata, eikä varsinkaan näin harmaaseen ja vetiseen säähän.
    Upeiden kuvien ja ihanien lomamuistojen voimalla jaksaa varmasti taas puurtaa. Kevät sentään on tänne kotisuomeenkin jo kovaa vauhtia tulossa ja auringonpaistettakin sen myötä.........ainakin toivottavasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eiköhän se tästä. Sitä vain aina pysähtyy miettimään tuota kotiharmautta katsoessaan, että eikö sitä voisi muuallakin elää. No, kevättä kohti!

      Poista