Syyskuu saapui -ota tai jätä.

Sunnuntaina se iski todenteolla, tunne siitä, että mitään ei ole tehtävissä. Parasta kai asennoitua tähän tulevaan syksyyn suopeasti. Mikäli minä saisin valita olisi meillä kaksi vuodenaikaa, nimittäin aurinkoinen kesä ja luminen talvi. Syksykin saisi tulla, jos se lupaisi  kestää pari viikkoa ja olisi sateeton. Kevät voitaisiin hypätä suosiolla yli, kunhan hääpäivä olisi ensin vietetty ja keväthangilla hiihdelty. 

Tilanne vaatii lohturuokaa ja kynttilöitä pöydän ääressä perheen kanssa. 

Tummanpunaiset ruusut kuuluvat ehdottomasti syksyyn. Niiden tuoksu lumoaa minut. 

Nuorin tyttäreni huomasi punaiset ruusut ja kysyi, että keneltä olin saanut ne. Kerroin ostaneeni ne itse meille. Hän katsoi minua säälivästi ja kommentoi, että eikö niitä yleensä saada lahjaksi joltakin? Joo, yleensä. 

Plantagenin kukkasipuli osastolla meinasin seota, valkoisten kukkien sipuleita oli paljon! Kotiin sipuleita kantaessani mietin, kyllä, että ehdinköhän edes istuttaa näitä kaikkia. Ehkä innostuin hieman liikaa. 

Aamukahvit pystyy kuitenkin vielä juomaan ulkona. 

Viisihenkisen perheen kenkämäärä eteisessä kasvaa. Enää ei pärjää pelkillä varvastossuilla. Eteinen sai uuden villamaton, sekin syksyisissä lämpimissä väreissä. 

Nuukahtaneet ksysanteemit oli aika vaihtaa kanerviin. Kissapoika osallistuu hommaan lepäämällä. 

Raikkaat aamut ja aamukaste. Oikeastaan ihan yes. 

Kynnet syyskuntoon vai omenat alas puusta? 

Syysistutukset kunnossa. 

Sipuleiden istutus on myös aloitettu. Kiva nähdä nousevatko sitten keväällä. 

Siinä juodessani rapaperimehua vanhan omenapuun alla mietin, että oikeastaan kaikki on hyvin juuri nyt. 

Onnellista syyspäivää! 

Tapahtui viikolla

Syyskuu alkoi jälleen töiden merkeissä. Tällä kertaa suuntasimme Karlskronaan Ruotsin etelärannikolle. Karlskrona on perustettu v. 1680 laivastoasemaksi. Nykyään siellä on  Ruotsin sotalaivaston päätukikohta. Kaupunki on varsin viehättävä merellisen sijaintinsa ansiosta. Lisäksi kaupungissa on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvia rakennuksia. 

Olin pyytänyt vapaaksi syntymäpäiväni, jotta en joutuisi synttärinäni heräämään ennen kukonrääkäisyä. Teimme mieheni kanssa sopimuksen, että ostamme toisillemme syntymäpäivälahjaksi uudet silmälasit. Lasten lähdettyä kouluun ja juotuani aamukahvini sängyssä kiirehdimme Lahteen, jossa eräs ystävämme pitää maailman parasta silmälasiliikettä. Tässä liikkeessä hoidetaan ihmiset ja silmälasit!  

Söimme nopeasti synttärilounaan ja minä sain lasillisen sampanjaa. 

Lasten tultua koulusta alkoi satelemaan heidän itsetekemiään kortteja. Arvostan näitä suuresti! Ne olivat hyvin tekijänsä näköisiä ja niissä oli nähty vaivaa. Te läheisemmät varmasti arvaattekin kuka oli tehnyt minkäkin kortin. 

Facebookista voi olla montaa mieltä (niin olen välillä itsekin), mutta en voi silti väittää, etteikö mieltä lämmittänyt sata onnittelupostausta. Oli ilo saada onnitteluja vanhoilta työkavereilta Ruotsista ja sukulaisilta Tanskasta ja tietysti kaikilta läheisemmiltä ystäviltä ja sukulaisilta.  Ne välittyvät tällä tavalla niin vaivattomasti ja nopeasti. Mainittakoon vielä, että olen monena vuonna poistanut syntymäpäivätietoni fb:sta ennen merkkipäivää, jotta ihmisten ei tarvitse vaivautua onnittelemaan. Tänä vuonna minulla kai oli jokin positiivisten asioiden vaje, joten nautin kaikista onnitteluista. 

Kuten kunnon synttäreihin kuuluu sisältyi päivään myös yllätyksiä -kuten anoppini oven taakse jättämä lahjapaketti. 

Valmistauduin seuraavan päivän koulutuksen pitämiseen kotitoimistollani. 

Helsinki Vantaa klo 5.25 a.m. Ei muuta. 

Turku Aurajoen varsi klo 5.50 p.m. 

  

Turun lentokenttä klo 6.30 a.m. Kuvassa kolme pienkonetta. 

Kotona klo 4.40. p.m. Päivän asukuva ;-) 

Sunnuntain kohokohta oli tyttäreni ratsastustunnin seuraaminen aurinkoisessa säässä.

Muuten päivä menikin enemmän kodin laittelun merkeissä. Siitä lisää myöhemmin.

Hyvää alkanutta viikkoa!  

  

Random Act of Kindness

Eilen vietettiin Random Act of Kindness -päivää useissa maissa. Päivän tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä tutuille ja tuntemattonille. Halusin ehdottomasti osallistua edes pienimuotoisesti tähän päivään. Päivää vietetään vuosittain 1.9. Olin työmatkalla Ruotsissa, mutta sikäli poikkeuksellinen työpäivä, että lensin vain matkustajana Tukholmasta etelä-ruotsiin. Mietin siirtolennolleni lähteissä, että mitenkähän saattaisin tähän päivään osallistua? Naistenhuoneeseen mennessäni käveli perässäni sisään nainen, joka puhui puhelimessa ja itki aivan sydäntä raastavalla tavalla. 
Pestessäni käsiäni ja naisen ollessa vielä nyyhkyttämässä vessassa, keksin nopean idean.  

Jätin lapun käsienpesualtaan peiliin ja poistuin vähin äänin paikalta. Lähtiessäni tänä aamuna hotellilta klo 04.30 jätin samanlaisen lapun kylpyhuoneeni peiliin. Toivottavasti huonettani siivoamaan saapuva henkilö ilahtuu ;-) Päivää vietettiin eilen, mutta saa kai näitä ihmisiä ilahduttavia tekoja tehdä muinakin päivinä. En tiedä mitä lappujen lukijat 
miettivät, mutta ainakin itselleni tuli näistä todella hyvä mieli. 

Nyt nopeasti nukkumaan, muuten nukahdan tähän pystyyn. Kivaa keskiviikkoa! 

Maailma on peilisi

Istuin viikolla eräänä iltana jotenkin kurjan päivän päätteeksi sohvalle, juodakseni lasillisen punaviiniä. Olin niiiin ansainnut sen! Sinä iltana tuntui siltä, että olen joutunut jonkinlaiseksi jätesangoksi ihmisille. Tuntui siltä, että täysin ilman omaa syytäni ihmiset ympärilläni kaatavat omaa huonoa oloaan päälleni. Se on aika uuvuttavaa, ainakin minulle, joka jään sitten pohdiskelemaan miksi ihmiset käyttäytyvät siten kuin käyttäytyvät. Tämä vuosi on muutenkin sisältänyt normaalia enemmän vastoinkäymisiä ja koettelemuksia. Välillä tulee sellainen positiivisenkin ihmisen epäuskoinen hetki. Tuleeko niitä iloisia ja aurinkoisia päiviä enää lainkaan? Tällainen epäuskon hetki iskee helposti väsyneenä, hieman lokaa niskaansa saaneena ja sateisena päivänä.  

Hyvien yöunien jälkeen elämä maistui jo aivan toiselta, etenkin rauhallisen aamukahvihetken jälkeen, auringonkin pilkahtaessa. 

Lähdin aurinkoisin ajatuksin hoitamaan asioitani. Eräässä paikassa seisoin jonotusnumero kädessäni odotellen epätoivoisen hitaasti etenevää jonoa ja omaa vuoroani. Eräs jonottaja luovutti jonottamisen ja antoi minulle jonotuslappunsa, joka oli merkittävästi pienempi numero, kuin omani. Seuraava tapahtuma oli se, että huonekaluliikkeessä hyvitettiin minulle koko hinta kadottamistani vaatekaapinovista, kun kävin kysymässä, josko ovet olisivat unohtuneet kauppaan lastatessamme autoa. Ovia ei löytynyt sieltäkään. (Mieheni mielestä hyvityksen saaminen oli kyllä epäreilua, tällaista kun kuulemma sattuu vain naisille). 

Luin joskus Rhonda Byrnen Salaisuus -kirjan. Pidin sitä jollakin tasolla aivan humpuukkina, mutta toisaalta on pakko myöntää, että on siinä totuuden jyvä. 

Tämä päivä oli minulle muistutus siitä, että maailman peilaa kuitenkin aina sinua itseäsi. 

Mikäli et jaksa uskoa tähän väitteeseen, niin lähde lenkille, juokse itsesi hikeen ja arvioi sitten uudelleen! 

The world is a great mirror. It reflects back to you what you are. If you are loving, if you are friendly, if you are helpful, the world will prove to be loving and friendly and helpful in return. The world is what you are."

~ Thomas Dreier, Author 

Positiivisin ajatuksin mukavaa viikonloppua täältä Tukholmasta! 

Tapahtui viikolla

Sateinen maanantai päivä sai sisäisen kodinhengettäreni heräämään ja leivoin sämpylöitä ja korvapuusteja. Ajattelin, että lasten on kiva saapua koulusta, kun kotona odottaa tuoreita leipomuksia. Selväksi kävi myös se, että kesävaatteiden tilalle tarvitaan pikaisesti lapsille syysvaatteita. Tapiolan parkkihalli oli turvoksissa, joten peruutin auton vapaaseen ruutuun. Otin siitä kuvan, vain todistaakseni, että kyllä naisetkin osaavat pysäköidä autoja. 

Illalla kokoonnuimme viimeisen kerran pursiseurallemme ESF Lady Sail tapahtuman suunnittelukokoukseen. Jännitys tiivistyi lauantain lähestyessä.

Tiistaina olikin jälleen aika pakata matkalaukku ja lähteä työmatkalle. Neljä seuraavaa päivää meni tiiviisti työn merkeissä. Vapaa-aikana ei juuri tarvittu kuin lenkkeilyvaatteita ja yöpaitaa. Henkarit heiluivat lähes taukoamatta. Tultuani lenkiltä Tukholmassa kastuin aivan läpimäräksi viime metreillä. Huoneessa ruokailu pelasti minut yhdeltä ylimääräiseltä vaatteiden vaihdolta. 

Tulin yhdeksi yöksi kotiin ja lähdin uudelle työmatkalle. Tällä kertaa yövyimme Sundsvallissa. Minulla on muistoja tuosta suihkulähteestä. Noin kolmevuotiaana poimin sitä ympäröivistä kukkaistutuksista äidilleni orvokkikimpun. Ihmettelin, kun hän ei ilahtunut suuremmin. 

Sundsvallissa poikkesin juomaan aamun toisen kupillisen kahvia lempparikahvilani terassille. 

Naturkompanietin esitettä lukiessani innostuin taas haaveilemaan alppivaellusretkestä.

Tukholman ja Sundsvallin yöpyvien välissä sain siis yöpyä yhden yön kotona Espoossa. Lähdin mielestäni hyvissä ajoin (neljän ruuhka) kotoa kentälle. Työpaikkani kun on sellainen, että sieltä ei voi myöhästyä.  

Tästä kuvasta ei voi muuta kommentoida kuin: note to self -älä aja kehä ykköstä neljän ruuhkassa vaan aja kehä kolmosta! 

Tulin perjantai iltana myöhään kotiin ja aamulla kello oli soimassa aikaisin, sillä lauantaina järjestimme ESF Lady Sail tapahtuman Pentalan saaressa. 

Tapahtuma oli mielestäni onnistunut, vaikka pieni sade ryöppy meidät yllätti. Aurinkoa ja tuulta sisältyi myös päiväämme. Nautimme alkajaisiksi aamiaisen ja lämmittelimme ennen "totista" kilpailua. 

Saimme ajettua neljä lähtöä. Saavuttuamme rantaan odotti seuran miespuoleinen jäsen meitä kouhuviinilasien kanssa.  

Purjehdusten ja kouhuviinin jälkeen siirryimme Pavenille ruokailemaan ja palkintojenjakotilaisuuteen. Kiitos Dr. Hauschka ja Henri Lloyd ihanista palkinnoista! Voittamani Henri Lloydin meikkipussi tuli tarpeeseen! Enkä voi väittää, etteikö käsirasva ja jalkarasvakin tullut tarpeeseen. 

Mikään ei voita sitä tunnetta, kun on päivän purjehtinut hyvässä seurassa rapsakassa kelissä ja tulee kotiin ja saunan jälkeen juo lasillisen punaviiniä. Siinä ei illalla tarvitse paljon lampaita laskea. Hyvä päivä kaiken kaikkiaan! Ensi vuonna sitten uudelleen! Nelinkertainen hurraa huuto ESF Lady Sail! 

Tämä sunnuntai päivä meni leppoisasti nuorimmaisen kanssa. Muut lapset ja mies olivat Turun Ruissalossa Airisto regatassa. Naureskelimme miehen kanssa, että tässä kuvassa nuorimmainen on omassa lajissaan "ylämerkillä". 

Teimme tyttären kanssa aamulla jalkahoidot ja fillarilenkin. Iltapäivällä olin seuraamassa hänen ratsastustuntiaan. Poikkesimme sen jälkeen veljelläni ja hänen vaimollaan tutustumaan heidän karvaiseen perheenjäseneensä. Tutustumisen kohde oli kiltti ja sympaatiinen"ujopiimä".  Tämä koira muistutti kovasti omaa labradoriani, ainakin siinä vaiheessa, kun tyttäreni päätti tarjota hänelle hieman omenapiirasta. Lautasesta jäi kai vielä jotakin jäljelle ;-) 

Tapahtumarikasta alkavaa viikkoa kaikille!  

Arki ja yhä hengissä eli tapahtui viikolla.

En kuulu ihmisiin, jotka pitävät arjesta ja rutiineista. Ne ovat mielestäni tylsiä, vailla mielikuvitusta ja luovuutta. Arki tarkoittaa menetettyä vapautta. Arki tarkoittaa aikatauluja, ohjelmoitua olemista ja tunnetta, että tunnit eivät riitä. Arki tarkoittaa aikaisia aamuja ja menetettyjä ihania myöhäisiä iltoja. Ensimmäinen viikko arkea on kuitenkin kunniakkaasti takana ja olen yhä hengissä. Tässä muutamia selviytymiskeinoja ensimmäiseltä viikolta. 

Maanantaiaamun kahvihetki kahden ihanan teinitytön kanssa kahvilassa ennen koulun alkua. Syksyn ensimmäinen pianotunti kotonamme nuorimmaiselle. Olenkin kaivannut pianomusiikkia! Maanantai illan hauska visiitti uusille naapureillemme. Saimme maistella mm. fafan "ihmeleipää". 

Tiistaina mutakakkua ja mansikoita koulun jälkeen. Kunnon kahvit lastemme koulukuljetus yhteistyöperheen rouvan kanssa. Illalla etsittiin urheilukaupasta uimalakkia ja nenäklipsiä ja sen jälkeen uimahallilla odottelua -lasten uusia harrastuksia. Mitäpä sitä ei äiti tekisi?  

Keskiviikko aamun rauhallinen aamukahvihetki (arvostan suuresti) kissapojan kanssa vanhan talon portailla ennen töihin lähtöä. 

Torstai aamun kävelylenkki Skellefteån keskustassa työkavereiden kanssa. 

Innostus on herännyt taas urheiluun. Hotellien kuntosalit on hyvä hyödyntää. Perjantai aamun juoksulenkki Arlandan lentokentän lähestymislinjan alla ja järven ympäri. Kuva hieman vinossa, kun se on otettu puhelimella juostessa. Perjantaina jäi hyvä mieli myös eräästä lentopelkoisesta matkustajasta, joka halasi minua koneesta lähtiessään. Tämän työn parhaita puolia on se, että toisinaan asiakkaiden palaute on hyvin välitöntä ja suoraa. 

Lauantai aamun lounaanhaku reissu Tukholmassa. Suosikkilounaspaikat: Itamae sushi, Joe&Juice ja Naked Juice bar. Tällä kertaa siis tämä viimeinen. Hyvät salaatit ja smoothiet. 

Lauantai iltana kotiin palattuani ilahduin, kun mieheni oli siivonnut sisällä ja jopa pihasta suuren jätekasan ja lapset juoksivat ovelle halaamaan. Ilokseni mieheni oli myös asentanut uuden ruokapöydän lampun. 

Viikolla on kaksi vanhinta lasta käyneet kolmena iltana purjehdustreeneissä. Sunnuntaina alkoi taas nuorimman tyttären ratsastustunnit. Pidän kovasti ratsastustallien tunnelmasta ja seuraan tunteja mielelläni. 

  Innostuimme illalla kunnostamaan saunan ja lämmitimme sen ensimmäisen kerran. Makoisat löylyt ja lapsilla oli hauskaa juostessaan ulkosuihkun, trampoliinin ja saunan väliä. 

Maanantai aamuna etsin kuumeisesti kissapoikaa. Sieltähän se löytyi saunasta nukkumasta. Sekin oli mennyt saunaan ensimmäistä kertaa. 

Oikeastaan arki on ihan hyvää. 

Hyvää alkanutta uutta viikkoa!