Pyjamahousuista, pellavamekoista ja kesäunelmista

En ole yleisesti ottaen kovinkaan kiinnostunut keskustelemaan vaatteista. On niin paljon muitakin keskusteluaiheita maailmassa, mutta jotain meidän on päällemme joka päivä puettava. Pukeutumisellaan viestii ympäristöönsä itsestään aina jotakin halusipa sitä tai ei. 

Pidän kovasti Noora&Noora -blogista, jota luen säännöllisesti. (Tietysti, koska he ovat 

kaimojani ;-)  Heidän blogissaan virisi keskustelu pyjamamuodista eli lähinnä pyjamahousuista. Löydät postauksen tästä: http://nooraandnoora.com/index.php/2016/06/12/pyjamamuoti/

Olin ostanut keväällä omat pyjamahousuni ja olen pitänyt niitä jo aika paljon, sillä ne ovat todella mukavat päällä. Omat housuni ovat 100% viskoosia eli ne laskeutuvat todella hyvin ja hivelevät jalkojani. Olen käyttänyt housuja sekä töissä, että lenkkareiden kanssa vapaalla. 

Täällä siis liputetaan pyjamahousujen ja muidenkin mukavien vaatteiden puolesta.  

 

Toinen tämän kevään uutuus on tuo alakuvan rento pieni hame, joka on myös Henri Lloydin liikkeestä. Inhoan vatekaupoissa kiertelyä (ajan hukkaa), joten jos satun johonkin liikkeeseen, jossa näen jotakin minulle sopivaa ostan usein samalla kerralla useampia vaatekappaleita. Samaan ajanhukkaa kategoriaan kuuluu mielestäni muuten kampaajalla istuminen ja kauneushoidoissa käyminen. Kampaajalla käyn, silloin kun on pakko ja kauneushoidoissa en edes silloin. Tämä pikku hame on myös ollut päälläni niin töissä kuin pursiseuralla purjehduskenkien ja rennomman yläosan kanssa. 

 

Helteitä odotellessa voi tätäkin kesän raitamekkoa (joka kesä pitää saada raitamekko) käyttää pienen jakun seurana. 

Oikeasti tämä on sellainen onnellinen kesäpäivä Hangossa 

mekko. Sellainen päivä, kun kierretään päämäärättömästi Hangon pienet putiikit, istutaan rannalla ja tuijotellaan horisonttiin, pelataan tennistä tai osallistutaan rantajoogaan, ajetaan jopoilla auringonlaskuun ja illalla syödään hyvin makasiineilla ja juodaan kuohuviiniä ystävien kanssa. Toivottavasti sellainen kesäpäivä on edessä. 

 

Tämä kolttu on niitä päiviä varten, kun puetaan stressihelmet kaulaan ja mietitään, että pellavan kuuluu olla ryppyistä. Sopii jälleen töihin ja vapaalle. Kylmemmän ilman hyökätessä puetaan alle mustat tai valkoiset housut ja t-paita ja jätetään tuo vaate takiksi auki siihen päälle. 

 

 

 

Nahkahameen seuraksi löysin paidan, joka on pellavaa ja sen hiat ovat ohuempaa silkkimäistä lähes läpikuultavaa materiaalia. 

Päädyn vaatehankinnoissani yleensä aina luonnonmateriaaleihin ja yritän katsoa, että vaatteet olisivat pitkäikäisiä. Vaatekaappini on väritykseltään mustavalkoinen. Lisäksi sinne mahtuu luonnonväreistä beige ja ruskea. Kesällä sallitaan myös merelliset sininen ja punainen.  

 

  

Tällaisissa mietteissä täällä. 

Mitä te puette päällenne pyjaman jälkeen?  

Poikkeus vahvistaa säännön

Olin päättänyt olla tänä vuonna ostamatta vaatteita. Alusvaatteita ja sukkia sai ostaa. Ostolakko juonsi juurensa siitä, että minulla on jo kaikkea, enkä ehdi edes käyttää vaatteitani. Jouduin kuitenkin keväällä vaatekauppakierrokselle mukaan, koska tytär etsi vaatteita ja minä sain olla mukana maksajan roolissa. Eteeni osui Henri Lloydin kesämekko, joka nyt vain oli aivan pakko saada. Perusteluina oli mm. se, että en omista yhtäkään hiatonta kesämekkoa. Mekko oli niin mieleeni, että totesin, että tällaiset säännöt ovat aivan naurettavia ja jos haluan voin aivan hyvin poiketa säännöstä kerran -pari. 

Viime viikon hellepäivinä mekkoa tuli jo testattua. Hyvin toimi, se oli mukava ja helppo päällä, mutta minne se kesä hävisi? Toivotaan, että se palaa pian takaisin! 

Tapahtui viikolla

Sateinen maanantai päivä sai sisäisen kodinhengettäreni heräämään ja leivoin sämpylöitä ja korvapuusteja. Ajattelin, että lasten on kiva saapua koulusta, kun kotona odottaa tuoreita leipomuksia. Selväksi kävi myös se, että kesävaatteiden tilalle tarvitaan pikaisesti lapsille syysvaatteita. Tapiolan parkkihalli oli turvoksissa, joten peruutin auton vapaaseen ruutuun. Otin siitä kuvan, vain todistaakseni, että kyllä naisetkin osaavat pysäköidä autoja. 

Illalla kokoonnuimme viimeisen kerran pursiseurallemme ESF Lady Sail tapahtuman suunnittelukokoukseen. Jännitys tiivistyi lauantain lähestyessä.

Tiistaina olikin jälleen aika pakata matkalaukku ja lähteä työmatkalle. Neljä seuraavaa päivää meni tiiviisti työn merkeissä. Vapaa-aikana ei juuri tarvittu kuin lenkkeilyvaatteita ja yöpaitaa. Henkarit heiluivat lähes taukoamatta. Tultuani lenkiltä Tukholmassa kastuin aivan läpimäräksi viime metreillä. Huoneessa ruokailu pelasti minut yhdeltä ylimääräiseltä vaatteiden vaihdolta. 

Tulin yhdeksi yöksi kotiin ja lähdin uudelle työmatkalle. Tällä kertaa yövyimme Sundsvallissa. Minulla on muistoja tuosta suihkulähteestä. Noin kolmevuotiaana poimin sitä ympäröivistä kukkaistutuksista äidilleni orvokkikimpun. Ihmettelin, kun hän ei ilahtunut suuremmin. 

Sundsvallissa poikkesin juomaan aamun toisen kupillisen kahvia lempparikahvilani terassille. 

Naturkompanietin esitettä lukiessani innostuin taas haaveilemaan alppivaellusretkestä.

Tukholman ja Sundsvallin yöpyvien välissä sain siis yöpyä yhden yön kotona Espoossa. Lähdin mielestäni hyvissä ajoin (neljän ruuhka) kotoa kentälle. Työpaikkani kun on sellainen, että sieltä ei voi myöhästyä.  

Tästä kuvasta ei voi muuta kommentoida kuin: note to self -älä aja kehä ykköstä neljän ruuhkassa vaan aja kehä kolmosta! 

Tulin perjantai iltana myöhään kotiin ja aamulla kello oli soimassa aikaisin, sillä lauantaina järjestimme ESF Lady Sail tapahtuman Pentalan saaressa. 

Tapahtuma oli mielestäni onnistunut, vaikka pieni sade ryöppy meidät yllätti. Aurinkoa ja tuulta sisältyi myös päiväämme. Nautimme alkajaisiksi aamiaisen ja lämmittelimme ennen "totista" kilpailua. 

Saimme ajettua neljä lähtöä. Saavuttuamme rantaan odotti seuran miespuoleinen jäsen meitä kouhuviinilasien kanssa.  

Purjehdusten ja kouhuviinin jälkeen siirryimme Pavenille ruokailemaan ja palkintojenjakotilaisuuteen. Kiitos Dr. Hauschka ja Henri Lloyd ihanista palkinnoista! Voittamani Henri Lloydin meikkipussi tuli tarpeeseen! Enkä voi väittää, etteikö käsirasva ja jalkarasvakin tullut tarpeeseen. 

Mikään ei voita sitä tunnetta, kun on päivän purjehtinut hyvässä seurassa rapsakassa kelissä ja tulee kotiin ja saunan jälkeen juo lasillisen punaviiniä. Siinä ei illalla tarvitse paljon lampaita laskea. Hyvä päivä kaiken kaikkiaan! Ensi vuonna sitten uudelleen! Nelinkertainen hurraa huuto ESF Lady Sail! 

Tämä sunnuntai päivä meni leppoisasti nuorimmaisen kanssa. Muut lapset ja mies olivat Turun Ruissalossa Airisto regatassa. Naureskelimme miehen kanssa, että tässä kuvassa nuorimmainen on omassa lajissaan "ylämerkillä". 

Teimme tyttären kanssa aamulla jalkahoidot ja fillarilenkin. Iltapäivällä olin seuraamassa hänen ratsastustuntiaan. Poikkesimme sen jälkeen veljelläni ja hänen vaimollaan tutustumaan heidän karvaiseen perheenjäseneensä. Tutustumisen kohde oli kiltti ja sympaatiinen"ujopiimä".  Tämä koira muistutti kovasti omaa labradoriani, ainakin siinä vaiheessa, kun tyttäreni päätti tarjota hänelle hieman omenapiirasta. Lautasesta jäi kai vielä jotakin jäljelle ;-) 

Tapahtumarikasta alkavaa viikkoa kaikille!  

Tapahtui viikolla

Äitini on opettanut minulle sen, että naisen pitää toisinaan "leikkiä hienoa rouvaa" eli silloin kuuluu tälläytyä vain mennäkseen kaupungille shoppailemaan ja mahdollisesti lasilliselle tai leivoskahville. Tähän voi sisältyä myös taidenäyttelyssä käynti tai ystävättären kanssa lounas. Erityisen hauskaa on "leikkiä hienoa rouvaa" maanantaisin. Tällä kertaa tein vain tehoiskun kahteen liikkeeseen. Vanhempani halusivat ostaa minulle ihanan pyjaman joululahjaksi, jonka sain itse käydä valitsemassa. Lahjan sain myös itse paketoida ja kirjoitin siihen luonnollisesti kortin upealle naiselle ;-) Toinen kohde oli Henri Lloydin liike, josta hain itselleni pipon. Pipo on ollut tällä viikolla kahtena päivänä päässäni lenkillä ja hyvin on toiminut.  

Kävin eräänä iltana tyttäreni tanssikoulun joulujuhlaesityksessä. Toisinaan näissä lasten esityksissä syntyy sellaista tahatonta komiikkaa. Sen suhteen ei tarvinnut pettyä tälläkään kertaa. Valokuvaaminen ko. esityksessä oli kielletty, siksi kuva tyhjästä lavasta. 

Minulla on punakantinen muistikirja, jonne merkitsen aina joulun alla muistettavia asioita. Siellä on lahjalistaa, ruokakaupan ostoslistaa, siivouslistaa, joulun menu jne. Tätä muistikirjaa on luettu ja täytetty ahkerasti tällä viikolla. Olen pitänyt samaa muistikirjaa monta vuotta. Siitä on kätevä tarkistaa mm. se, että mitä on ostanut edellisvuonna jollekin henkilölle lahjaksi, jos ei satu muistamaan. Huomaan myös sen, että viimeiset päivät ennen joulua muistuttavat to do-listojen suhteen kovasti toisiaan vuodesta toiseen.  

Leivoin joulun kalapöytää varten saaristolaisleipää. Kaksi leipää menivät pakastimeen aattoa odottamaan. 

Autonikkunakin näytti jo jouluiselta eräänä päivänä töihin lähtiessäni. 

Viikko on mennyt melkein niin, että ollessani hereillä olen ollut töissä ja kotona ollessani olen ollut vaakatasossa. 

Eilisellä työmatkalla tuli ihasteltua Köpiksessa näitä ihania pieniä herkullisia kakkuja. 

Päädyimme kuitenkin juomaan vain kahvia. 

Tänään leivoin koe-erän joulua varten ihania pieniä suolaisia juttuja. Intoilin niiden kanssa niin, että unohdin yhden erän uuniin. Nähtyäni nämä herkut, nauroin aivan vedet silmissä. Suunnittelin kuvatekstejä niille:  "jouluvalmistelut täydessä käynnissä". 

Toisinaan tämä täydellisen jouluidyllin metsästys alkaa hieman ärsyttämään minua ja se herättää minussa pienen kapinallisen. Saatan lähettää kuitenkin joulukortteja... hieman erilaisia kuin yleensä. Miksi niiden pitää aina olla niin herttaisen sympaattisen kauniita? 

En pystynyt valitsemaan kumpi kuvateksti olisi sopivampi ja jouluisempi? 

Kivaa joulunalusviikkoa! Ottakaa rennosti, tärkeintähän joulussa on rakkaiden kanssa yhdessäolo!