Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

lauantai 14. toukokuuta 2016

Paras sydän

Äitienpäivänä koin jälleen syvää kiitollisuutta lapsistani. On ihanaa olla näiden tyyppien äiti. 

Jokainen heistä on oma upea persoonansa. Jokainen maailman tärkein. 



Olen yrittänyt kasvattaa heitä antamalla rakkautta, asettamalla rajoja, kuuntelemalla herkällä korvalla, ymmärtämällä, asettamalla heidät kaiken edelle. Olen pyrkinyt rakentamaan turvallisen kodin, paikan johon sinut aina otetaan avosylin vastaan. Paikan, jonne myös kaverit toivotetaan ilolla vieraaksi. Yritän päättää päivän aina iltahaleihin ja hyvänyön toivotuksiin. Yritän aloittaa aamut hymyilemällä ja toivottelemalla hyvää päivää. Yritän kasvattaa lapsille vakaan ja terveen itsetunnon, jota ei helposti ulkoiset asiat järkytä. Yritän kasvattaa heille uskoa hyvään, halua auttaa muita ja arvostaa ihmisiä ulkoisista seikoista huolimatta. Kasvattaa heitä siten, että he uskovat kaiken olevan mahdollista, jos on valmis tekemään unelmansa eteen työtä. En ole koskaan suositellut kyynärpäiden käyttöä, vilppiä tai röhkeyttä matkalla eteenpäin. Olen opettanut, että tärkeimmät asiat eivät ole rahalla mitattavissa.  

Eikä se äitiys aina helppoa ole ollut. Tässä eräänäkin arkiaamuna yrittäessäni toivotella huomenta vanhimmalle, joka ei vastannut toivotukseeni edes murahduksella, huomautin, että on kohteliasta toivottaa huomenta toiselle, sain kuulla, että olen ärsyttävä, kun haluan puhua aamulla. Samaisena aamuna sain kuulla myös pojaltani, että on piinallista, kun sukat tarttuvat keittiön lattian mehutahroihin (jotka hän tai joku näistä oli edellisenä iltana siihen tiputtanut). Muistutin häntä, että hän saa mielellään myös osallistua lattioiden pesuun, vähintäänkin siivota omia jälkiään. Ja pisteenä I:n päälle samana aamuna olin tietysti ollut se maailman surkein kodinhengetär, koska nuorimman lempparipaita oli yhä pesemättä (vaikka hän oli illalla sen pyykkikoppaan tai huoneensa lattialle viskannut). 



Olen kiitollinen, että olen saanut tehdä tätä vaativaa työtä rinnallani mies, jolla on pitkälti samankaltaiset arvot.    


 

Äitienpäivä on äidille kai jonkinlainen kevättodistuksen paikka. Vanhin tyttäreni valmisti lauantaina illalla sydämenmuotoisen pizzan, tämä kuulemma toimi kortin sijaan. 

Nuorin tyttäreni oli tehnyt ihanan kortin, jossa kannessa luki: "One small positive thought in the morning can change your whole day". Sisältä se näytti tältä, kuten kuvassa näkyy. 
Poikani antoi sydänkortin omatekemällä runolla. 

Aamiaisen jälkeen minut vietiin yllätykseksi lounaalle Ratsastuskeskus Ainoon, jossa oli GP esteratsastuskilpailut. Ei hullumpi lounaspaikka huvilateltassa seurailla estekisoja, samalla  valkoisilla pöytäliinoilla katetuille pöydille tarjoiltiin lounasta.  

Iltapäivällä ehdin hetken huokaista kotona terassilla auringonpaisteessa ennen ratsastustuntiani. Kaiken kaikkiaan näin hevoshullun silmin katseltuna aika täydellinen päivä, etenkin kun sain ratsastaa t-paidassa ja päivällinen oli valmiina saapuessani tunniltani kotiin.  

Omalle äidilleni toimitin ruusuja. Täytyy sanoa, että kyllä hänkin on ruusunsa ansainnut. 

Hyvää iltaa ja hatunnosto kaikille äideille!   
 


5 kommenttia:

  1. Sinähän oletkin aina ollut parempi KÄYTÄNNÖN kasvattaja kuin kaiken maailman jarisinkkoset ja muut. Samoin Antti. Kuka tahansa voi olla teistä ylpeä. Siis teidän asenteestanne vanhempina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Arvostan kyllä kovasti Jari Sinkkosen kirjoja.

      Poista
    2. Jep. Niin minäkin. Kommentti oli tarkoitettu sinun ja Antin vanhemmuustaitojen kiittämiseksi. Ne nyt vain ovat parhaasta päästä ilman "oppikirjojakin".

      Poista
  2. Hyvin sanottu - äitienpäivä on vähän niinkuin kevättodistusten jako :). Tutulta kuulostavat nuo arjen tilanteet, mutta loppupeleissä sitä voi olla niin ylpeä ja onnellinen äiti, kun on maailman herttaisimmat lapset. Ja ihan mielelläni ainakin itse vähän passaankin ;). Kyllä se palkitaan ja kaiken lisäksi arkipassuuttelu menee kuitenkin koko ajan helpommaksi ja helpommaksi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä mielellään passaakin ja todellakin helpompaan ollaan koko ajan menossa. Toisinaan sitä vain toivoisi, että joku osoittaisi pientä arvostusta / kiitosta passailujen jälkeen. Useimmiten kyllä meillä ainakin kiitoksen sanat jäävät aika vähäisiksi.

      Poista