Työpaikkamme yt-neuvottelujen tuloksen olen hyvästellyt rakkaita työtovereitani. Viikko on ollut raskas ja hyvin haikea. Tänään kyynel vierähti hyvästellessäni ihanaakin ihanampaa italialaistunutta bella donnaa! Soitin toiselle rakkaalle työnsä lopettavalle työkaverilleni. Nauroimme puhelimessa läpi kyynelten. Adios amigo! Toivottavasti tapaamme pian!
Tultuani kotiin paistoi aurinko niin kauniisti, että lähdin kameran kanssa ulos. Sain pian seurakseni vanhimman tyttäreni kännykkäkameransa kanssa. Keksimme kävellä yhdessä rantaan.
Loppujen lopuksi kaiken maailman työpaikkojen yt-neuvotteluiden lomassa on tärkeää keskittyä omiin läheisiinsä ja rakkaisiinsa ja muistaa, että kuolinvuoteellaan harva miettii, että oli liian vähän töissä.
Eräs työtoverini sanoi tänään, että tekee hyvää antaa kyynelten tulla, jos siltä tuntuu.
Antaa itsensä tuntea haikeutta. Ehkä elossa oleminen on juuri sitä, että elää hetkissä, jotka kuolevat.
"Mistä kauneuden voi löytää?
Suurista asioita, jotka on tuomittu katoamaan niin kuin kaikki muukin,
vai pienistä, jotka kaikessa vaatimattomuudessaan kykenevät tuomaan elämäämme ikuisuuden välkehtivän säkenen?"
Tällaisissa mietteissä tänään rannalla. Päässä alkoi soida Samulin kappale:
"minä väsytän itseni työssä jota siksi teen
että pimeän hetkellä äänet niin on sanoneet
se on ihana tunne, mutta sana joka kahlitsee
käännään väsyneet kasvoni sinuun ja jaksan taas
sinä valutat voimasi minuun niinkuin nukkuvaan
se saa silmäni auki ja jalkani nousemaan
oi, ihana valo, niin on nimesi kaunis sana
oi ihana valo, onko portit jo auki?
oi ihana valo, ihana
sinä olet aurinko"
Hyvää perjantaita ja voimia työelämään!
Tärkeistä työkavereista on vaikea luopua :( Kauniita kuvia sinulla, ihanista pienistä hetkistä, jotka kuitenkin ovat niitä merkittävimpiä.
VastaaPoistaVaikeaa ja haikeaa on heistä luopua kyllä! Täytyy keskittyä mukaviin asioihin eli perheeseen ja niihin elämän pieniin hetkiin.
PoistaMeillä on tällä viikolla oltu tismalleen samoissa tunnelmissa työpaikalla. Omasta tiimistäni puolet joutui lähtemään ja kaikilla oli tosi paha mieli. Itse sain pitää työni ja poden syyllisyyttä siitä miksi juuri minä sain jäädä. Näitä arpia ei ihan heti paranneta, mutta päivä kerrallaan mennään eteenpäin.
VastaaPoistaMonissa työpaikoissa ollaan nyt samoissa tunnelmissa. Mitähän tästäkin seuraa? Ilokseni olen saanut seurata kuinka työkaverini ovat uudelleen työllistyneet hämmästyttävästi välittömästi. Pientä syyllisyyttä on tunnettu täälläkin, vaikka meillä olikin selvä aikajärjestys jota noudatettiin. No kaikella on kai tarkoituksensa. Oli sitten taloon jäävä tai lähtevä.
VastaaPoistaMä ajattelinkin sua, kun kuulin noista uutisista. Tuntui todella surulliselta koko teidän talon puolesta.
VastaaPoistaVoi tässähän aivan liikuttuu, kun kuulee, että olet ajatellut minua! Tunnelma on ollut todella surullinen. Uskon, että osaat eläytyä tilanteeseen aika hyvin ;-) Hyvää sunnuntaita!
Poista