Sen seitsemän sessua

Kävin tänään kälyni ja nuorimman tyttäreni kanssa Löytökoiralauantai tapahtumassa. Ensinnäkin todella hienoa, että Alppilan kirkko on antanut tilansa tilaisuuden käyttöön! 
Toiseksi ei voi kun ihmetellä ihmisten suhdetta eläimiin. Kuulin niin monta surullista tarinaa, että tässä on kyllä nieleskelemistä pitkäksi aikaa. Kolmanneksi ihailen suuresti ihmisiä, jotka ovat näissä yhdistyksissä töissä ja jaksavat uskoa parempaan. Minusta on todella ylevää, että he pyyteettä omistavat aikaansa näiden eläinparkojen hyväksi. Haluaisin olla mukana auttamassa. En pystyisi ottamaan tilapäissijoitukseen eläintä, koska en milloinkaan voisi luopua siitä. En myöskään kestäisi pelastaa näitä eläimiä julmista alkutilanteista, sillä saattaisin siinä samalla vahingossa syyllistyä laittomuuksiin eläimiä kaltoin kohdelleiden ihmisten suhteen. Saattaisin myös itse menettää mielenterveyteni, kokiessani olevani täysin mahdottoman tilanteen edessä kaikkien maailman surkeiden eläinten pelastamisen edessä.
Ehkä me kuitenkin voisimme tarjota rakastavan loppuelämän kodin edes yhdelle....

Tänään panoksemme oli arpojen ostamista ja kannatusmielessä yhdistysten tuotteiden hankkimista. 

 

 

Ihmisen voi mielestäni määritellä hyvin pitkälle hänen suhteestaan ja asenteestaan eläimiin. 

En voi ymmärtää esim. tapausta jossa 5kk vanha ihana terve koira oli viety lopetettavaksi. Miten kukaan voi pitää koiranpentua itsellään useita kuukausia ja vielä sen jälkeen viedä terveen nuoren koiran lopetettavaksi? Tekisi mieleni kommentoida tässä jotakin, mutta yritän hillitä itseni. Onneksi tässä tapauksessa eläinlääkäri oli soittanut yhdistykseen ja koira oli siirtynyt heidän haltuunsa. Nyt tämä ihanuus etsi silmät suurina ja häntä heiluen uutta kotia. 

 

 

Jotta tämä postaus ei olisi aivan surullinen, niin tapahtumassa järjestettiin myös nakkimestaruus. Aivan oikein koirien nakkirata, siis kisa, jossa koirat saivat syödä radaltaan nakinpaloja. Nopeiten radan selvittänyt oli voittaja ja osallistumismaksu meni luonnollisesti yhdistysten hyväksi. 

 

Tutustukaa http://kodittomat.info/ tai http://www.hesy.fi/ tai http://kyproskoirat.fi/ tai http://www.elamakoirille.fi/ tai http://www.pelastetaankoirat.com/. Yhdistyksiä on monia, mutta nämä nyt tulivat aivan ensimmäisenä mieleeni. 

Jos, et voi tarjota kotia koiralle / kissalle niin taloudellinen apu, vaikka pienikin on aina askel eteenpäin! Lisäksi esim. Hesy ottaa vastaan mielellään vanhoja peittoja ja pyyhkeitä. 

Karvaisia haleja lauantaille!