Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Purjehdusta varikolta käsin

Lasta odottaessani purjehdimme Kreikan saarilla. Yöt olivat kuumia ja nukuin veneen kannella kulhollinen jääpaloja vieressäni. Seuraavana kesänä purjehdimme lapsen kanssa Kreikan saaristossa. Lapsi opetteli kävelemään veneen kannella ja uimaan pelastusliivit päällä avomerellä. Sitä seuraavana kesänä olimme myyneet osuutemme Kreikan veneestämme ja ostaneet purjeveneen kotivesille. Purjehdimme lapsen kanssa. Hän istui sitloorassa kylpyammeessa ja uitti lelujaan, jos ei ollut kova myrsky. Turvallisuuden nimissä köytimme hänet auton turvaistuimeen ja veneen kaiteeseen kiinni, mikäli kallistuskulman vuoksi kylpyammeen vesi tyhjeni. Päiväuniakin nukuttiin turvaistuimessa, monesti kyllä sisällä salongissa. Mitä muuta tällaisesta lapsesta sitten voisi kasvaa, kuin intohimoinen purjehtija! Tällä kertaa vietimme pääsiäistä Italian Gardajärvellä. Purjehtijoita tässä kisassa oli n. 1200 henkeä ja veneluokka siis optimistijolla.




Kaikki kuvan pienet valkoiset pisteet vedessä ovat optimistijollia.

 
Varikkovanhempien tehtäviin kuuluu yleensä aamiaisen jälkeen lasten saattelu rantaan. Lomailusta ei siinä mielessä ole kyse, että rannassa pitää olla yleensä veneet rikattuna, purjehdusvalmiina siinä kahdeksan jälkeen. Muita tehtäviä on kilpailijoiden termospullojen täyttäminen lounaalla, varusteiden hankinta rikkoutuneiden tilalle, valmentajan kumiveneestä huolehtiminen (siinä riittää hommaa, enkä puhu pelkästä löpönhausta). Työtehtäviin sisältyy myös kaikenlainen pienten haavojen yms. paikkailu, veneiden nostelu ja kärrääminen sinne sun tänne. Hotellille unohtuneiden varusteiden kiireinen hakeminen jne. 

Saatuamme lapset vesille on aika huokaista. Nyt alkaa päivän rauhallinen hetki, joka kestää tuulesta riippuen muutamia tunteja tai useita tunteja. Päivän aikana ehtii käydä lounaalla, nauttia kahvit, poiketa muutamassa liikkeessä, käydä kävelyllä ja katsella ympärilleen. Purjehdusten päätyttyä iltapäivällä on kiire saada lapset suihkuun ja vaihtaa kuivat vaatteet päälle. Illalla kokoonnumme monesti purjehtijaperheiden kanssa yhdessä yhden ison ruokapöydän ääreen nauttimaan ruuasta ja iloisesta suuresta "purjehtijaperheestä". 


Hotellimme sijaitsi Gardajärven pohjoispuolella, Riva del Gardassa. 











Tämä oli kerrassaan valoittava perinteikäs suutariliike! Tässä liikkeessä hoidettiin normaalien suutarikorjausten lisäksi upeiden käsintehtyjen laukkujen ja muiden nahkatuotteiden valmistus ja myynti. 
 





Ajelimme katsomaan myös muutamia lähikyliä. Tässä kuvia kylästä nimeltään Arco. 
 







Taas on yksi viikko vietetty purjehduksen parissa ja on aika palata kouluun ja arkeen. Arrivederci Lago di Garda!


  Hyvää loppuviikkoa! 
















 
 



 



   

7 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia! Hyvän harrastuksen myötä pääsee myös matkustamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Tottahan se on, että talvella Suomessa on vähän vaikea treenata vesillä ;-) Hyvää ja aurinkoista päivää Sinulle!

      Poista
  2. Mahtavia kuvia, kiitos!! Gardan seutu näytti ihastuttavalta paikalta. Itse olen käynyt vain LagoMaggiorella, mutta ensi kesänä korkataan Como, ja pikaisesti ehkä Garda :)

    VastaaPoista
  3. Kiva, että pidit kuvistani. Sää olisi saattanut olla hieman parempikin, mutta maisemat ovat kauniit. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia herkuista ja maisemista.
    Veneiden lasku lähestyy :-)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan, että jäät lähtevät pian, helpottuu tuo veneiden vesille lasku ;-)

      Poista
  5. Näyttää ihanalta, hienoja kuvia! Meillä on kesällä suunnitelmissa reissu juurikin tuonne, suosittelisitko? Ja osaatko sanoa, minne päin Gardaa kannattaa suunnata?:)

    VastaaPoista