Sporttia, sisua ja noita-akkoja

Jälleen on yksi viikko hurahtanut. Alkuviikosta minulla oli muutama päivä vapaata. Vapaapäiväni resepti on yleensä samaa: sporttia ja hyvää ruokaa. Tällä kertaa se oli mm. hiihtolenkki ystävän kanssa ja kävely aurinkoisella jäällä. Jäällä seuranani oli ainoastaan kaksi peuraa ja lokkeja. Ne olivat ihania vapaapäiviä auringossa! 

Loppuviikko menikin sitten työn merkeissä. Kaikki lentoni olivat iltaisin ja myöhään yöllä. Sinänsä se sopii minulle, kun en ole niitä Kellogg's mainosherääjiä, jotka ponkaisevat sängystä aikaisin aamulla iloisesti hypellen täynnä energiaa. Muistutan aamuisin lähinnä pääsiäisnoitaa.

Eräs lentoni suuntasi Waasaan. Onneksi se oli viimeinen kerta, kun yövyin siellä. En jostakin syystä pidä siitä kaupungista ja sen uinuvan kuolleesta tunnelmasta (anteeksi Vaasalaiset). En myöskään pitänyt hotellistamme ja siihen on kyllä syynsä. R.I.P Vaasa!

 Tämän talon naapuritalon seinässä luki FRIIIIG ja nuoli osoitti tähän taloon. 

Työrupeamani kruunasi eilinen ilta. Saavuin neljännen yölennon jälkeen kotiin hyvin väsyneenä. Olin suunnitellut, että heitän lastenhoitajan eli anopin kotiin, vippaan uniformun naulaan ja heittäydyn sohvalle nauttimaan hyvin ansaitun lasillisen kuohuvaa. Heittäessäni anoppia kotiin hän kertoi, että oli avannut erään terassin ovemme, joka on rikki ja sitä ei saa kiinni, jos sen avaa. Olin unohtanut kertoa hänelle, että ovi odottaa huoltoa. Mies on tietysti matkoilla ja minähän olen tunnetusti kovin epätekninen henkilö. Päästyäni siis vihdoin kotiin sain kaivaa työkalut esiin, mennä ulos pakkaseen uniformussa taskulampun kanssa. Kamppailtuani noin puolituntia oven kanssa kylmässä väsyneenä ja ärsyyntyneenä siitä, että en saanut istahtaa sohvalle lasilliselle, eikä ovea ole korjautettu, sain itkupotkuraivarit. Sillä sisulla mikä siitä syntyi sainkin sitten oven lopulta suljettua eli tilapäiskorjattua. Kyllä meissä suomalaisissa on vielä sisua tallella! Mulle ei ovet ryppyile! Nyt ovessa on lappu: Älä koske tähän oveen! Se on rikki = ihanasti rempallaan.  

Lapset odottivat kovasti palmusunnuntaita ja virpomista. Vanhin tytär jätti virpomiset väliin ja lähti Gardajärvelle purjehdusleirille ja -kisoihin. Nuorimmainen kertoi, että hän meni eräälle naapurillemme virpomaan. Oven oli avannut perheen teinipoika. Tyttäreni oli kysynyt: "saako virpoa?" Tähän naapurin nuorimies oli vastannut reippaasti hymyillen: "antaa palaa!" Ja niinhän ne antoivat tyttäreni ja kaverit. Virpomisen riemua! 

Eräs naapuri oli ottanut virpojista kuvia. Tytöt olivat immarreltuina pooseeraaneet ja saaneet munat palkaksi. Myöhemmin tytöt, olivat huomanneet, että he olivat unohtaneet antaa oksat. Palasivat kuulemma antamaan oksia jälkikäteen.  

 

Aloitan innolla tätä uutta viikkoa. Tällä viikolla on paljon vapaata ja vähän töitä. I like! 

Energistä ja innostavaa viikkoa teille kaikille! Sisulla tästä tulee hyvä viikko!