Quicksilver girl sairastaa

Olen äärimmäisen huono sairastamaan ja sairastan todella harvoin. Viimeksi olin flunssassa 1,5 vuotta sitten kesälomalla. Silloin harvoin kun sairastan, sairastan lomalla. Todellinen kunnollinen työntekijä. Poikani on ollut muutamia päiviä flunssassa ja vuoteessa kuumeen kaatamana. Eilen illalla se iski sitten minuun, jäseniä särkeää, päätä särkeää ja kuumetta on ihan reilusti. Makaan sängyssä villapaita päällä ja huivi kaulassa, juon kuumaa, on kylmä ja paleltaa ja herään hetken päästä tuskahiessä. 

Aikoinaan kun tapasin mieheni hän kutsui minua quicksilver girl- lempinimellä. Olinhan kuulemma jatkuvasti liikkeessä. Aina suunnittelemassa jotakin uutta ja innostuin helposti. Tänään olin kutsunut illalla kymmenen rakasta ystävääni meille glögille. Odotin iltaa valtavasti. Aamulla kuumemittarin näyttäessä 38 astetta ja voimien kadottua ei voinut kuin todeta, että juhlat on peruttava. Järkisyitä löytyi kaksi: en jaksaisi nousta sängystä, joten juhlien järjestäminen olisi hieman haasteellista sängystä käsin ja toinen syy oli se, että tauti on todistettavasti tarttuva. En halua, että kaikki vieraat potevat tätä jouluna. 

Elohopeasta puheen ollen olen ollut todella harmissani, kun kunnon vanhanajan elohopea mittarimme meni rikki ja tilalle saa vain näitä nykyaikaisia mittareita. Ensimmäinen koe niiden kanssa on se, että jaksaako sen ravistaa lähtötilanteeseen. Eilenkin mieheni rikkoi yhden tällaisen mittarin vain sitä ravistaessa. Miten ihmeessä jotkut mummut saa nämä ravistettua ja vielä sairaana? 

Onkohan se niin, että kun itse ei osaa rauhoittaa menoa, niin elimistö laittaa hanttiin ja pakottaa lepäämään? Tässäkö tämä lomaviikkoni taas menee? Olin suunnitellut jouluruokien valmistamista, joululahjojen hankkimista, urheilua ja ystävien tapaamista. Makaan pitkästyneenä ja uuvuksissa sängyssä. 

Kissapoika on nauttinut kanssani täällä sängyssä. Hän näyttää malllia miten rentoutua. 

Siinä hän on todella taitava! 

Voipuneena ja tylsistyneenä toivotan täältä sängyn pohjalta teille kaikille hyvää joulun odotusta! 

Maailman nopein ja helpoin tomaattikeitto

Vapaapäivinäni käyn toisinaan lounaalla ystävien kanssa tai yksin lenkin päätteeksi Saaristokaupalla. Toisinaan syön kotona mieheni kanssa. Haluan saada lounaan helposti valmiiksi, sillä syömme iltaisin aina perheen kanssa yhdessä. En halua käyttää koko päivääni keittiössä. Yksi lounas suosikkini on siksi tomaatti &vuohenjuustokeitto. 

Se syntyy sekoittamalla aineet keskenään kattilassa ja seos kiehautetaan kunnes juusto on sulanut. Mikäli laitat sipulin, voit pyöräyttää sen kattilan pohjalla oliiviöljyssä pehmeäksi miedolla lämmöllä ennen muiden aineiden lisäämistä. 

Aineet kahdelle ovat: 

2 purkkia tomaattimurskaa

1-2 purkkia vuohenjuustoa (sulatejuusto muodossa olevaa tai noin 5cm pötkö kiinteämpää vuohenjuustoa murustettuna). 

n. 2-3dl vettä

2 valkosipulin kynttä murskattuna

1 pieni sipuli (ei ole pakko) 

suolaa maun mukaan

mustapippuria

hunajaa tai sokeria

tuoreita yrttejä; basilika, oregano tai timjami 

jos kotona sattuu olemaan chiliä voi sitäkin ihan vähän lisätä. 

Viimeksi taisin laittaa jääkaapista myös viimeiset palat fetajuustoa keiton joukkoon. 

Maistuvia lounaita! 

Ensimmäinen adventti ja ajatuksia joulustressistä

Se on ensimmäinen adventti. Kävimme miehen kanssa sauvakävelemässä pitkän lenkin. Tosin eräs ystävämme näki meidät ja poisti kuulemma mieheni puhelimensa yhteystiedoista. Nuorin tyttäreni kommentoi, että äiti olen huolissani, eilen sinä kudoit ja tänään kävelet sauvoilla. Tekisi nyt mieleni selitellä, että oli pakko ostaa Saaristokaupalta villalankaa, kun se näytti niin kauniilta. En tiedä syntyykö siitä minun käsissäni koskaan mitään, sillä se oli vyyhde, joka on jo aivan sotkussa. Olisikohan se pitänyt ensin tehdä keräksi? Minähän en ole kutonut sitten kouluaikojen. Enkä silloinkaan ollut siinä vahvimmillani. 

Kävin tyttäreni ratsastustunteja seuraamassa. Tällä viikolla lämpöä ja valoa oli hieman vähemmän, kuin viime viikon ratsastustunnillamme Espanjassa.  Saavuttuamme kotiin sormet ja varpaat kohmeessa valmistimme yhdessä  hyvää ruokaa. Kaivoin joululaatikosta muutaman joulukoristeen kotiin lisää. Yritän nauttia jokaisesta joulun odotuksen hetkestä, vaikka taustalla kolkuttaa ostamattomat lahjat ja muut tekemättömät työt. 

Joulukortteja en ole lähettänyt vuosiin. 

 Totesin, että lähetän niitä seuraavan kerran, kun se tuntuu hyvältä eikä ahdista minua. Nyt on mennyt muutama vuosi niin, että joulukortit on lukenut tekemättömien töiden listalla ja olen yliviivannut sanan kylmän rauhallisesti tekemättä mitään ja se on tuntunut helpottavalta. Arvostan kyllä suuresti, mikäli meitä joku muistaa kortein. 

Kannustankin kaikkia teitä stressaamaan joulusta vähemmän ja nauttimaan siitä enemmän. 

Loppujen lopuksi kovinkaan moni asia ei ole pakollinen, jos sitä oikein pysähtyy miettimään. 

Nautinnollista joulukuuta! 

Aallon harjalla

Lapsemme olivat puhuneet kauan, että haluaisivat kokeilla surffausta. Nyt en puhu mistään windsurf-harrastuksesta, vaan ihan oikeasta surffauksesta. Euroopassa on joitakin hyviä surffauskohteita. Yksi kohde, jota Euroopan Havaijiksi kehutaan on Fuerteventura Kanarian saarilla. Matkasimme siis sinne.

Surffiharrastus aloitettiin Home Grown surffikoulun kanssa. Opettaja vei meidät El Cotillon rannalle, jonne ko. päivänä osui tuuli juuri sopivalla tavalla ja näin ollen laineet muodostuivat sopivan suuruisiksi. Suomalaisittain katsottuna aika suuriksi.

Ensiksi lämmiteltiin lihaksia rannalla ja harjoiteltiin laudalle nousemista. Opeteltiin myös aalloissa melomista ja oikeaa ajoitusta laudalle nousun suhteen. Varsinaista laudalle nousemistakin on helpompi harjoitella rannalla kuin vedessä. Harjoiteltiin myös kaatumista laudalta veteen loukkaamatta päätään.

Muutaman tunnin harjoittelun jälkeen onnistuivat lapsemme jo pieniksi hetkiksi nousemaan laudalle seisomaan.

Surffaus vaatii sitkeyttä, sillä laudan kuljettamista vasta-aaltoihin, laudalla melomista ja pesukonemaisissa aalloissa pyörimistä tulee useita toistoja ennen onnistumista. Niin ja tulee niitä onnistumisissakin. 

Ensin näyttää tältä...

                                                      ... ja vain hetkeä myöhemmin tältä. 

Suosituilla surffirannoilla oli helposti noin kuusikymmentä surffaria samanaikaisesti. 

Rannalle kannattaa varata mukaan myös juotavaa ja jotakin syötävää, sillä vedestä saapuvat surffaajat vaativat nopeasti lisää energiaa.

Sää vaihtuu saarilla nopeasti, sillä niillä vallitsee oma mikroilmastonsa. Kannattaa siis rannalla seuraajille pakata mukaan niin uikkarit, kuin sateen- ja tuulenpitävät vaatteet.

Surffarit pukevat Kanarialla märkäpuvut, jotka yleensä ovat pitkähihaiset.

Veden lämpötila oli meidän viikollamme 19 astetta. 

Aloittelijoiden laudat ovat ns. softboardeja. Ne ovat lautoina hyvin kelluttavia ja vakaita, joten aloittelijan on helpompi seistä niillä. Lautoina ne kestävät myös paremmin kolhuja, kuin kovat laudat ja ovat siksi soveliaita vuokrakäyttöön. Yksi mahdollisuus aloittaa surffaus harrastus on vuokrata päiväksi ns. bodyboard. Vuokrauspisteitä on saarella useita, kuten myös hyviä surffikouluja. Kanarialla on vuorovesi (ei tosin kovin suuri) kuuden tunnin välein. Rannoilla, joilla on kiviä on turvallisempi surffata nousuveden aikaan. 

Viikossa minusta ei nyt kehittynyt aivan "surffipromammaa", mutta jotakin lajista tuli opittua viikon aikana.  

P.S. Mikäli et halua vaikuttaa aivan tumpelolta aloittelijalta, niin surffilauta kiinnitetään jalkaan (laudalle hypättäessä takajalkaan) ja bodyboard kiinnitetään käteen. Nyt ei tarvi kuin tietää minkä jalan sattuu asettamaan taakse, mikäli sattuu pääsemään laudalle.

Hyvää viikonloppua!   

Marraskuun masennus ja sen tainnutus

Matkan vaiheet

Lomamatkassa on mielestäni kolme vaihetta. Ensin suunnittelet matkaa, haaveilet ja odotat sitä innoissasi. Toiseksi olet matkalla ja parhaimmillaan toteutat unelmiasi. Kolmas vaihe on se, että muistelet matkaa, katselet kuvia, palaat tunnelmiin kertaamalla niitä. 

Koen, että viikon matkasta on iloa paljon pidemmäksi ajaksi kuin viikoksi. Me päätimme tänä vuonna lähteä masentavaa marraskuuta pakoon viikoksi Kanarian saarille. Mietimme etukäteen mikä viikko on yleensä tuntunut syksyssä kurjimmalta. Viikoksi valittiin viime viikko. Täytyy sanoa, että ikävä syksy katkesi onnistuneesti tämän loman ansiosta. Lokakuun loska ei tuntunut missään, kun mielessä oli lähestyvä loma. On ihana kulkea ballerinoissa ja istua lämpöisellä hiekalla aavalle merelle tuijotellen ja antaa tuulen hyväillä hiuksia.  

Thaimaa vai Kanaria? 

Olemme kahtena syksynä peräkkäin käyneet lomalla Thaimaassa. Olen aikoinaan viettänyt paljon aikaa Kanarian saarilla työni vuoksi. Vietimme monena talvena siellä lähes 3-4 päivää viikosta. Vertailimme näitä kahta kohdetta perheemme toiveiden pohjalta ja kohteeksi valikoitui tällä kertaa Fuerteventura. Kanaria vei voiton, koska: lyhyempi lentoaika, pienempi aikaero (ei kulu lomaa aikaero koomassa), urheiluun soveltuvampi sää ja Espanjan kaipuu sekä surffausmahdollisuudet. Palasin Kanarian saarille nyt 17 vuoden tauon jälkeen.

Aktiivilomailua Kanarialla

Lapsemme ovat pitkään haaveilleet surffauslomasta. Itse en viihdy aurinkotuolissa kahvikupin juomista pidempään. Lomastamme muodostui perheellemme tyypillisesti siis sellainen aktiiviloma, jossa illalla kaadutaan väsyneenä ja onnellisena päivällisen jälkeen sänkyyn. Pelasin aamuisin tennistä mieheni ja välillä lastenkin kanssa. Nautin siitä, että tennishameessa oli sopiva lämpötila pelailla ja palmut huojuivat kentän laidalla. Oli ihana pulahtaa hotellin uima-altaalle vilvoittelemaan pelin jälkeen. 

Yhtenä päivänä vuokrasimme fillarit ja fillaroimme ympäri kylää. En edes muista milloin olisin Suomessa saanut koko perheen yhdessä fillarilenkille. Nuorimman tyttäreni kanssa kävimme yhden aamupäivän maastoratsastus retkellä. Saimme ihastella vuorilta käsin saaren pohjoiskärkeä ja sen molemmille reunoille aukeavia upeita rantoja. Onnistuimme näkemään myös maaoravia ja kauniita kukkivia pensaita muuten hyvin karussa maastossa.

Yhtenä päivänä olimme lähdössä purjehdusretkelle, kunnes myrsky yllätti ja jouduimme palaamaan takaisin satamaan. Tämä pitää ehdottomasti tehdä uudelleen joku toinen kerta! Muuten lomamme kului upeilla dyynialueilla (luonnonsuojelualue) ja El Cotillon rannalla surffaten. Lue lapset surffasivat ja me katselimme rannalla kummissamme.

Loma teki kyllä todella hyvää! Tosin lapset ihmettelivät miksi meidän on pakko palata Suomeen. Muutto Espanjaan tuntui heistä hyvältä idealta, etenkin, kun kuulivat, että myrskypäivänä oli koulut suljettu. 

Kotiin palattuamme oli ihana nähdä karvatassukaveriamme jälleen. Nyt yritän virittää itseni uudelleen joulutunnelmiin. Se tuntuu jotenkin hassulta. 

Hyvää torstai iltaa! 

 

Sielukas maisema vai sielunmaisema

Nappasin tämän haasteen Villa Idurin Pilviltä http://villaidur.blogspot.com.es/2014/11/sielukas-maisema-vai-sielunmaisema.html

Olen usein pohdiskellut tätä asiaa. Tämä liittyy mielestäni läheisesti ihmisen haaveisiin ja unelmiin. Itse palaan näihin sielunmaisemiini ikävissä tilanteissa, kuten hammaslääkärin tuolissa. Silloin pystyn teleporttaamaan (kuten Harry Potteria lukevat lapseni sanovat) itseni näihin sielunmaisemiini. 

Minulla näitä sielunmaisemia on useita erilaisia. Tässä niistä muutamia. Yhdistävänä tekijänä näissä kai on vapaus ja onnellisuuden tunne. Jonkinlainen voittamattomuuden tunne ja visuaalinen kauneus. Näitä ihmisen sielunmaisemia on vaikea pukea sanoiksi, niihin liittyy niin syviä tunteita. Ne ovat pala onnellisia hetkiä elämästämme. Pala jotakin, joka katoaa, vain voidakseen ilmaantua elämäämme uudelleen. 

Alpit, askel lähempänä taivasta. Tämän lähemmäksi lentämistä ei ihminen ominavuin pääse. Se vapauden tunne auringon paistaessa, tuulen suhistessa korvissa ja lumen pöllytessä kasvoillesi, piirtäessäsi jälkesi lumeen. 

  Lumisade alpeilla on lupaus edellisestä. Se on kuin olisi kissa pistoksissa tai lapsi ennen jouluaattoa. Kaunista ja kutkuttavaa! Sieluni lepää näkymässä ja samalla se on adrenaaliruiske, kihelmöivä innostuksen herääminen, malttamaton odotus! 

Valkoiset vuoret ja sininen taivas. Eivät ihmiset kautta aikojen ole turhaan saapuneet vuorille mietiskelemään. Mikä rauha siellä valtaakaan mielen. 

Ranska. Tunnustan olevani frankofiili. Kauneus, taidehistoria, arkkitehtuuri, ruoka, kieli, maantiede, nautinnon kulttuuri. Se, että pidetään eläimistä. (Ranskassa on eniten koiria asukaslukuun verrattuna Euroopassa ja niitä näkee kaikkialla). Eräs sielunmaisemani on eittämättä Pariisi. Koen olevani siellä kotonani. Se saa minusta esiin parhaat puoleni. 

Sieluni lepää näissä maisemissa. Sielunmaisemien sarjaan voisi lisätä muutaman muunkin suurkaupungin, mutta jääköön se nyt tähän numero yhteen  -Pariisi! 

Suomen saaristo, kesä, lokit ja purjehdus. Do I need say more? 

Meren äärellä koen valtavaa vapaudentunnetta. Ajatus, että lähtisit tuosta matkaan ja voisit jatkaa loputtomiin. 

Valtameret, auringonlaskut ja auringon nousut, meren pauhu ja suuret seikkailut. Uusien paikkojen kokeminen ja näkeminen. Sekin on sielunmaisemaani. Jokainen kerta, aina erilainen, uudenlainen. Eksyminen ja itsensä löytäminen. 

Mikä on sinun sielunmaisemasi? Käytätkö näitä sielunmaisemasi kuvia jossakin tilanteessa hyväksesi? 

Haasteen saa napata tästä kuka haluaa. 

NJ

Haaste Merenneidolta

Sain haasteen Merenneidolta http://matkallamerenneidoksi.blogspot.fi/2014/11/inspiraatiota.html. Kauniita sanoja olit kirjoittanut blogistani, kiitos niistä!  Olen aina ollut sellainen "päiväkirjankirjoittajatyyppi" ja samalla olen aina valokuvannut paljon. En ole koskaan ajatellut blogiani millään tavalla kaupallisesti tai muutenkaan lukijoita haaliakseni. Minulle tämä on enemmän sellainen tapa taltioida elämääni ja pohdiskella elämänmenoa. On ilo ja kunnia kuulla, että blogini tuottaa iloa lukijalleen. Luen monia blogeja ja lukemani blogit inspiroivat minua kaikki omalla tavallaan. Haasteena oli kuitenkin valita kolme minua kiinnostavaa ja inspiroivaa blogia. Valintani kohdistui tällä kertaa blogiin, jota luen eniten. Lisäksi  valitsin kaksi blogia, joiden kirjoittajat olen lähiaikoina tavannut ja joiden kauniit kuvat inspiroivat minua.   

  

Valitsemani kolme blogia ovat: 

http://skiglari-norppa.blogspot.fi/
Norppa kirjoittaa aina rehelliseen omaan tyyliinsä. Pidän hänen tavastaan katsella maailmaan optimististen lasien läpi sekä siitä pienestä itseironiasta joka kirjoituksissa aina pilkahtelee. Matkassa mukana poseeraava Laivis koira on hurmaava persoona ja Norpan tyylitaju ja kauniit kuvat inspiroivat minua! Koen hänen kirjoituksissaan jonkinlaista sielujen sympatiaa, johtuneeko sitten työtaustasta vai siitä että hän on lähes kaimani ;-) 

Toinen valintani on http://kotikaupunginlaidalla.blogspot.fi/. Fridan taiteelliset kuvat inspiroivat minua. Erityisen upeita ovat olleet Fridan terassikuvat. Tavattuani Fridan oli kiva huomata, että kuvien takana on iloinen visualisti. 

Kolmas valintani menee http://mondaytosundayhome.blogspot.fi/ blogin Päiville. Hän on avannut uuden sisustusliikkeen ja tuotteet sekä hänen kauniit kuvansa saavat minut aina innostumaan järjestelemään täällä kotona. Erityisen herkullisia ovat hänen astia- ja ruokakuvansa! On ollut ilo tavata Päivi myös joitakin kertoja aivan livenä.  

Haasteen saa napata tästä kuka tahansa!