Tapahtui viikolla

Maanantaista ei ole edes muistikuvaa, taisi mennä aika tohinassa. Oslossa kävin toteamassa, että siellä on lunta maassa vielä ihan reilusti. Messukodin suunnittelussa on hyvin hektinen vaihe, joten sen parissa tein töitä pitkin viikkoa.  

Toisinaan siirtämällä asioiden hoitoa luon itselleni hyvin stressaavia tilanteita ja jännitystä elämään. Olen siirtänyt nuorimman passin uusimista monta päivää. Seuraksena se, että kaikkien uusien nettihakemusten ja valokuvaamon sähköisesti siirtyvien kuvien lisäksi tyttären kanssa pitää käydä poliisilaitoksella. Tätä hänen allekirjoitustaan varten poliisilaitokselta löytyisi seuraava vapaa aika 22.4. (tyttäreni matkan jälkeen). 

Ei siis auttanut, kuin ottaa eväät mukaan ja lähteä jonottelemaan asemalle. 

Jono menikin vartissa, koska olin varautunut pahimpaan ja saimme syödä eväät autossa kotimatkalla. Nyt vain jännitetään, että milloin se passi suvaitsee saapua. Väliin osuu luonnollisesti monia pyhäpäiviä pääsiäisen vuoksi. Posti (passin toimittaja)ei ole vakuuttanut minua tehokkuudellaan. En vielä edes uskalla ajatella mikä on meidän plan B. 

Tiistaina sain kuulla kauheita uutisia ranskan alpeilta. Lähetän lämpimän osanottoni kaikille koneessa olleiden omaisille. Olette ajatuksissani. 
Elämässä ei voi koskaan tietää miten se menee, voimme vain toivoa, että se menee hyvin.   

Vein nuorimman tyttäreni hevostalleille tällä viikolla tiistaina ja sunnuntaina. Tallilla on aina niin ihanan rentouttava tunnelma. Odotan jo jännittyneenä ja samalla innoissani omaa kesäkurssiani. Siihen saakka tyydyn halailemaan tyttäreni poneja ja nauttimaan tallin tunnelmasta ja tästä päivästä. 

Saattaessani seuraavana päivänä kahta muuta lastamme purjehdustreeneihin, näytti ilma aika toiselta. Jotenkin tuntui, että kesään on vielä hyvin pitkä matka. Piipahdin treenien aikana Aletta Oy:ssä valitsemassa asiakkaalleni verhoja ja markiiseja. Aletta on kerrassaan mahtava ostopaikka näille tuotteille. Ilahdun aina suunnattomasti, kun voin asioida yritysten kanssa, jotka ovat perheyrityksiä. Tämäkin jo kolmannessa polvessa ja palvelu pelaa. Lähdin sieltä hymyillen kotiin. 

  
Olin päättänyt, että urheilua / ulkoilua pitää tähän viikkoon saada mahtumaan satoi tai paistoi. Oli aikaa tai ei. (Aikaa ei olisi ollut ja satoi). Vanhoissa lenkkareissa oli hyvä lenkkeillä. Tennistunnilleni sain mennä uusissa tossuissa.  Olin ylpeä siitä, että vanhat tennistossuni olivat kuluneet pohjasta puhki. Harvoin urheilukenkäni kuluvat puhki.  

Perjantaina kävin kahteen kertaan Kööpenhaminassa ja join hyvin ansaitun piccolo pullon sampanjaa lentojen jälkeen päästyäni kotiin. Mies oli tehnyt maukasta pizzaa, joka sekin tuli tarpeeseen. 

Lauantaina vietimme lasten ehdotuksesta pimeän tunnin WWF:n Earth Hour. Sitä ennen he olivat katselleet jännittävää ohjelmaa, joten tunnista tuli enemmänkin horror hour. Pelottelivat toisiaan. Kävimme saunassa ja istuimme kynttilänvalossa. Lapset ehdottivat, että tällaista voisi viettää joka ilta. Niin kai, kunhan wifi- yhteys ei katkea. 

Aamulla havahduin, että lapset olivat syöneet kaikki virpojille varaamani munat. Hyppäsin fillarin selkään ja hain nopeasti uusia pääsiäismunia Alepasta. Ehdin kotiin juuri ennen ensimmäisiä virpojia. Iltapäivällä olin taas tallilla. Yritin rentoutua siellä, sillä ensi viikon aikataulusuunnittelu aiheuttaa harmaita hiuksia.

                                  Kaikesta huolimatta, hyvää pääsiäisviikkoa!