Kyllä maalla on mukavaa!

Asuimme Punavuoressa, kunnes päätimme mieheni kanssa muuttaa tänne maalle Espooseen. Pelotti, että miten täällä periferiassa saattaisi viihtyä. Halusimme kuitenkin oman pihan ja lisää tilaa. Ajattelimme, että mikäli emme viihtyisi täällä voisimme muuttaa takaisin kaupunkiin. Nyt muutosta on kahdeksantoista vuotta. Tämä uusi kotimme on neljäs asuntomme täällä Espoossa. Mikä täällä maalla sitten on niin mukavaa? 

Naapurit häiritsevät varsin harvoin. Me emme juurikaan häiritse naapureita, eikä sitä tarvitse miettiä. Yksityisyys on taattu. 

Se, että voi laittaa ja syödä ruokaa ulkona. 

Se, että voi aamulla juoda aamukahvit ulkona tukka takussa paljain jaloin. Se, että voi kerätä mustikoita suoraan luonnosta jogurttiinsa. 

Se, että pihassa voi kasvattaa yrttejä, marjoja ja omenia. 

Se, että voi kylpytakki päällä illalla kävellä läheiselle rannalle iltaunnille. Se, että on yhteys luontoon ja tilaa olla ja hengittää. Se, että voi seurata kasveja ja eläimiä.   

Se, että voit astua saunasta ulos vilvoittelemaan tai talvella tehdä muutaman lumienkelin. Voi nukkua päiväunet riippumatossa tai aurinkotuolissa. Lapset voivat pelata palloa, hyppiä trampoliinilla tai rakennella majoja metsään. 

Se, että kantakuppilassa on harvoin jonoja ulos asti. 

Se, että voit istua iltaa nuotion ääressä ja tunnelmoida. 

Se, että kissapoika saa saalistaa vapaasti ulkona. 

Elämän pieniä päivittäisiä asioita, joiden vuoksi viihdymme täällä maalla. 

Hyvää viikkoa!