Olen taas muutamana päivänä miettinyt erilaisten ihmisten asennetta ja sitä miten oma asenne vaikuttaa niin moneen asiaan. Se on sellainen sisäänrakennettu tapa katsella ympäristöään ja kokea asioita, joita meille tapahtuu. Toisilla kun on tapana kääntää tappiotkin voitokseen ja toiset taas... no jätän sanomatta.
Onko lasisi puoliksi tyhjä vai täysi?
Odotin milloin joku älyäisi tehdä jotakin,
kunnes tajusin, että minäkin olin "joku".
kunnes tajusin, että minäkin olin "joku".
Olen pannut merkille, että monesti pessimismiin taipuvaiset ihmiset ajattelevat, että heidän huono tuurinsa tai ikävä olonsa johtuu ulkoisista tekijöistä. Optimisti taas näkee ympärillään mahdollisuuksia ja ihania sattumia.
"A negative mind will never give you a positive life".
Otan esimerkin lähipäiviltä omasta elämästäni.
Pessimisti saapuu aamiaiselle ja toteaa nukkuneensa huonosti, sillä lentokonemelu kuului juuri hänen huoneeseensa. Aamiaiselta puuttuu vihannekset ja mieleistään kahvia joutuu hakemaan seisovasta pöydästä. Edessä on tavattoman pitkä työpäivä. Työpäivän päätteeksi jaksaa korkeintaan laahustaa lähimpään ruokakauppaan. Työssä kohtaa vain vastoinkäymisiä ja asioita, jotka eivät toimi, vaikka niistä on monesti nuristu. Seuraava vapaapäiväkin menee hammaslääkärissä ja kesälomaakaan ei saanut silloin kuin halusi. Bussi saapuu hotellille hakemaan meitä ja päivä alkaa. Mitä järkeä on tulla isolla bussilla hakemaan muutamaa ihmistä?
Optimisti saapuu aamiaisella ja toteaa nukkuneensa hyvin, sillä eilinen reippailu ulkona ja kuntosalitreeni väsyttivät mukavasti. Aamiaisella on herkullista hedelmäsalaattia, jossa on joukussa tuoreita mansikoita ja mustikoita. Voi miten kaunistakin se on! Lisäksi on ihana herkutella tuoreilla croissanteilla, kun niitä on pöytääni valmiiksi katettu. Edessä on monta mahtavaa kohtaamista, mitä kaikkea päivä tuokaan mukanaan? Aurinko paistaa, joten lähden heti päivän päätteeksi reippaalle lenkille ja ihastelen matkalla kukkivia kirsikkapuita ja pihoissa kasvavia narsisseja. Ihana, että työssäni löytyy vielä haasteita ja saan yrittää ratkoa niitä vapaasti omien kykyjeni mukaan. Vapaapäiväni alkaa hammaslääkärikäynnillä, sillä haluan hoitaa itseäni. Palkitsen reippauteni käymällä käynnin jälkeen suosikki kukkakaupassani. Yllä olevat kauniit kukat ovat sieltä. Ihanaa, miten he käärivät ne kauniiseen silkkipaperiin. Kävellessäni auringossa kukkakimppu kädessäni tunsin kevään saapuvan ja kohtasin hymyileviä kasvoja.
Kesälomalla saa kerrankin keksiä jotakin tavallisesta lomasta poikkeavaa, sillä se on epätavalliseen aikaan. Mitähän hauskaa keksimme? Nyt työpäivä alkakoon! Upeaa aloittaa se mahtipontisesti isossa bussissa yksityiskuljetuksella. Minkä paikan valitsen?
Huomaatteko eron? Olosuhteet olivat molemmille samat.
Puolet ihmisen positiivisuudesta on geeneissä (kiitos äitini) ja ulkoiset tekijät vaikuttavat kymmenen prosenttia. Neljäkymmentä prosenttia on omissa käsissä tai sanotaanko omassa päässä. Tutkimuksen mukaan myönteiset ihmiset elävät keskimäärin jopa kymmenen vuotta pessimistejä pidempään. Tutkimuksen mukaan myönteinen asenne vaikuttaa eniten ihmisen onnellisuuteen. Tämä nyt luulisi olevan aika selvää ilman tutkimustakin. Myönteiset ihmiset kärsivät vähemmän mm. työstressiä. Pessimistillä on suurempi kynnys lähteä urheilemaan ja syödä terveellisesti, tutkitusti. Oman tutkimukseni mukaan myös iloisella mielellä liikkuvat ihmiset tapaavat pääosin mukavia ihmisiä!
Onko tässä kaikessa kyse vain asenteesta, siitä mihin voimavaramme käytämme ja mihin haluamme uskoa? Pohjimmiltaan kyse on kai kiitollisesta elämänasenteesta. Kyvystä keskittyä asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa ja nostaa arvoonsa ne asiat, jotka ovat meillä hyvin.
Always believe that something
WONDERFUL
is about to happen.
Loistava kirjoitus ja niin totta. :)
VastaaPoistaYt.viivi
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos! Tottahan se on.
PoistaHyvä kirjoitus! Joskus tuntuu, että valittelu on jotenkin sosiaalisesti hyväksytty/normaali tapa kommunikoida ja esimerkiksi työpaikalla valitella omasta päivästä ja vallitsevista olosuhteista. Sellainen tapa tarttuu helposti ja moni ei ehdä edes tajua levittävänsä ympärilleen negatiivista fiilistä. Vaikka onhan sitä itselläkin tuossa 40 prosentissa työstämistä... :)
VastaaPoistaSe olisikin hyvä, jos työpaikoilla valittelu ei olisi sosiaalisesti hyväksyttyä. Uskon, että kaikilla olisi paljon mukavampaa. Työstetään me asiaa siihen suuntaan ;-)
PoistaJuuri näin! Jaksan aina ihmetellä ihmisiä, joita vuodesta toiseen ärsyttää ja harmittaa kaikki, pikkuasiatkin - eivätkö he näe miten se syö heidän omaa onnellisuuttaan ja luo huonoa energiaa heidän ympärilleen?
VastaaPoistaJoskus dramaattinen elämäntapahtumakin voii tehdä täyskäännöksen omiin aseneteisiin, esimerkkinä vuoden turkulainen Pekka Hyysalo, joka vammauduttuaan ja siitä masennuttuaan päätti tietoisesti valita aina positiivisen näkökulman ja edetä kohti valoista tulevaisuutta - ja sen hän on todella tehnyt!
Näin se on. Toivoo tietysti, että tuo herätys tulisi jonkun muun kautta, kuin noin dramaattisen tapahtuman. Kivaa päivää!
PoistaIhana postaus, tämä on niin totta! Omaa positiivisuuttani olen pyrkinyt lisäämään ajattelemalla iltaisin vähintään kolmea mukavaa päivän aikana tapahtunutta asiaa, positiivinen ajattelu on lisääntynyt huomattavasti.
VastaaPoistaMinulla oli jokin aika sitten tuo sama tapa. Hyvä, kun muistutit täytynee ottaa se taas käyttöön. Aurinkoista päivää!
Poista