Epämukavuusalueelle

Tiedättekö sen tunteen, kun on astunut epämukavuusalueelleen? Se pelonsekainen tunne, joka kutittaa vatsanpohjassa. Joka saa sinut innostumaan ihan suunnattomasti ja samalla tekisi mieli paeta. Pako tulee mieleen etenkin silloin, kun ei vielä tiedä miten epämukavuusalueella selviää ja mitä se tuo tullessaan. Minulla on jokin kummallinen tarve aika ajoin hakea rajojani, hakeudun epämukavuusalueelleni. Olen kauhuissani, kiroan itseäni ja toisaalta koen olevani niin vahva ja voittamaton. Koen silloin eläväni täysillä. Olen onnellinen, kun opin jotakin uutta. Haluan osata monia asioita, haluan kokeilla erilaisia asioita. Elämä on liian lyhyt pelättäväksi! Toisinaan on ihana elää mukavuusalueella tasaista elämää, jossa kaikki on niin seesteistä, tasapainoista, helppoa ja tuttua. Sitten hetken päästä on taas aika ajaa itsensä kauhun partaalle, jotta elämä ei tunnu tylsältä. Rajoja on ihana hakea mm. harrastuksissa ja työssä. Jokainen askel mukavuusalueelta pois laajentaa meidän omaa henkilökohtaista mukavuusaluettamme. Me kehitymme ja opimme uusia asioita. Elämästä pitää uskaltaa ottaa irti kaikki mitä se meille tarjoaa. Jännittävää päivää innostavien ideoiden ja uusien mahdollisuuksien parissa!