Aurinko,
kukat ja perhoset, vuodenaikojen kiertokulussa ne alati palaavat kuin
rakkaat uskolliset ystävät koskaan pettämättä luottamusta.
Ja tämä toinen hyväkäs vanha omenapuu, joka kukkii aina ennen sitä toista vanhusta, joka on pihan toisella laidalla.
Joka vuosi haaveilen, että pitäisi järjestää kutsut tuon vanhan omenapuun juurella. Tarjota kahvit vanhoista mummun kahvikupeista valkoisen pellavaliinan hulmutella kevyesti tuulessa tai tarjota mansikoita ja shampanjaa kristallilaseista. Pukea ne kauniit kesämekot päälle. Ihan vain siksi, että nämä kaunokaiset saisivat ihailijoita -ja nyt puhun siis omenapuista ;-)
Miksi tietyt asiat jäävät vuodesta toiseen haaveilun tasolle? Eräs sellainen on valkoiset Adidonrack -tuolit. Näen joka kesä itseni istumassa niissä, näen ne talomme edessä täydentäen talon charmia, mutta miksi ihmeessä näitä tuoleja ei milloinkaan meille ilmesty?
Puhumattakaan siitä kumiveneestä, jota kuumeisesti tarvittaisiin.
Mistä ihmeestä se johtuu?
EI ole todellista! Mä JUST eilen ompelin kankaisia lautasliinoja ja mietin, miksi en koskaan järjestä niitä picnic-juhlia kalliolla, jonne ne niin sopisivat. En oikeasti TIEDÄ. Mutta sen tiedän, miksi meillä ei ole noita Adidonrack-tuoleja. Koska meillä oli aikoinaan mökillä valkoiset puutuolit ja niiden maalipintaa piti jatkuvasti uudistaa :-D No, oikeasti olen nyt niitä täällä katsonut, ja kun tässä alkuperäismaisemissa melkein asutaankin, mutta en ole ostanut. Meinasin, jos saisin oikein pahan inspiksen, tekisin joskus itse ja maalaisin itse asiassa mustaksi. Silti esim. Ikean mustassa isossa rottinkituolissa on parempi istua, joten ehkä se menee edelleen meillä pihalla paremmin ominaisuuksiensa takia :-D Iloista päivää!
VastaaPoistaUskon, että nuo Adidonrack-tuolit eivät ole kovin hoitovapaat, mutta kaunnita ne ovat ja samaa tunnelmaa kuin niissä ei valitettavasti mielestäni ole muissa kesätuoleissa. Nyt vain kalliolle picniciä järjestämään ;-)
Poista