Naisille, jotka kulkevat omia polkujaan

Elämässäni on aina ollut tarve reippaille jalkineille. Sellaisille, joilla ei liukastu heti ensimmäisen liukkaan kelin kohdalle sattuessa. Jalkineille, jotka kestävät vettä ja tuiskua, näyttävät hyvältä vuodesta toiseen. Kestävät niin aikaa kuin kulutusta. Sellaisille elämänkumppaneille, joissa on lämmin ja tukeva olla. Kengille, jotka seuraavat mukana seikkailuissa.

Jalkineille, jotka voi pukea jalkaansa ja kokea olevansa niin vahvasti oma itsensä. Kengät saavat näyttää jopa jossain määrin kuluneilta. Sillä reippaat naiset, jotka kulkevat omia polkujaan eivät joka naarmusta hätkähdä. He ovat pohjimmiltaan enemmän outdoorhenkisiä, kuin cityihmisiä. He istuvat mielummin tallilla jalat heinissä (lue lannassa) kuin kynsihuollossa. Heille nuotiokahvit luonnossa merkitsevät enemmän rentoutumista kuin kampaajallakäynti. He pyrkivät olemaan sinut itsensä kanssa ja pukeutuvat mielummin mukavasti kuin viimeisten muotivirtausten mukaisesti. He kulkevat elämänpolkuja omien arvojensa ja haaveidensa mukaisesti, vaikka ne eivät olisi niitä yleisesti vallalla olevia. He osaavat ja uskaltavat kuunnella sisintään ja antavat sen ohjata valintojaan. He uskaltavat astua epämukavuusalueelleen. Tällaista maailmaa Timberlandin kengät ovat minulle aina edustaneet. Olen omistanut niitä elämäni varrella useita. Ikinä eivät ole kaappiin jääneet. 

 

Tällä hetkellä vanhimmat Timberland kenhäni ovat lähes kymmenen vuotta vanhat, yhä käytössä. Nykyisin monesti tallikenkinä. 

Pakko vielä mainita tässä yhteydessä sekin, että jos jokin ulkoinen seikka saa katseeni kääntymään jonkun miehen puoleen on se juuri Timberlandkengät ;-) 

Tässä tämän syksyn "Timpat". Ne ovat työkäyttöönkin sopivat. 

 

 

 

Pakko vielä mainita, että vaikka tämä postaus saattaakin kuulostaa siltä, kuin tämä olisi tehty yhteistyössä Timberlandin kanssa ei tämä valitettavasti ole. Sellainen minulle kyllä hyvin sopisi, vinkkinä heille ;-) 

Reippaita syyspäiviä!