Voi ihanuus! Kesä parhaimmillaan, illalla vielä reilut 25 astetta lämpöä. Mikä on ihmisen istuessa aurinkotuolissa paljain varpain ja antaa leppeän tuulen hyväillä niskaa. Antaa ajatusten vaellella ja hengitellä kesän tuoksuja. Kuunnella kuin satakieli laulaa jossakin kauempana. Kerätä voimia syksyä ja talvea varten. Olla tässä hetkessä, tekemättä mitään, vaatimatta itseltään yhtään mitään. Olla vain ja nauttia -elää!
Onneksi en siinä auringonlaskua seuratessani ja illan hämärtyessä tiennyt, että tuolini alla oli kissapojan kepponen minulle, nimittäin kuollut päästäinen. Asia selvisi minulle vasta seuraavana päivänä, kun aloin painepesurilla pesemään terassia.
Rauhaisia kesäiltoja!
Kesä on nyt tosiaan täällä ja siitä pitää ottaa joka ikinen sekuntti talteen talven varalle =). Vielä sitä muistellaan tätä ihanaa lämpöä monta kertaa.
VastaaPoistaMuistellaan sitten lämmöllä näitä leppeitä kesäiltoja marraskuun pimeydessä.
Poista