Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

maanantai 7. syyskuuta 2015

Tapahtui viikolla

Matkalaukkuja on näkynyt eteisessämme normaalia enemmän. Edellisellä viikolla mies tuli työmatkalta kotiin torstaina illalla myöhään. Minä lähdin työmatkalle Tukholmaan perjantaina päivällä. Ehdimmehän siinä juoda kuitenkin aamukahvit yhdessä ennen kuin minun oli aika pakata laukkuni. 




Viikko alkoi niin, että minä olin tullut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kotiin ja mieheni lähti maanantaina aamulla työmatkalle. Muutaman tunnin vietimme siis yhdessä kotona. 


Maanantaina yh-äitinä kävin aamulla ruokakaupassa ja valmistin lapsille illaksi ruuan. Itse menin iltavuoroon töihin. Hämmästykseni oli suuri, kun tullessani illalla myöhään töistä olivat lapsemme siivonneet kaikki astiat keittiöstä ja ruokapöydältä astianpesukoneeseen, joka huri iloisesti saapuessani. Joskus he todellakin osaavat yllättää! 


Olin iloinen nuorimman tyttäreni puolesta, joka onnistui tänä vuonna saamaan itselleen hoitoponin. Hoitopäiviä on viikossa kolme, onneksi niistä yksi osuu samalla päivälle, kuin hänen ratsastustuntinsa. Poni oli onnellinen, koska oli saanut uuden hienon riimun ;-) 

Vapaapäiväni sattuivat viikolla tiistaille ja keskiviikolle. Tiistai meni pyykätessä, siivotessa, lapsia kuskatessa, lenkkeillessä ja ruokaa laittaessa. Tiistai oli myös se aamu, kun "joku" varasti nenäni edestä tuolini, tullessani aamukahville ulos. 


Keskiviikko aamupäivän päätin pyhittää itselleni ja tehdä jotakin, josta pidän. 
Tein itseni kanssa taiteilijatreffit. Olisi ihana tavata ystäviään enemmän, mutta koska työssäni tapaan päivittäin satoja ja satoja ihmisiä ja työmatkoilla olen jatkuvasti aamiaispöydästä iltamyöhään työkavereideni kanssa ja kotona minua on vastassa ihana viisihenkinen perhe tuntuu minusta usein siltä, että ne harvat hetket kuin minulla on mahdollisuus olla täysin yksin omissa ajatuksissani vailla aikatauluja ovat minulle kullanarvoisia. Sorry friends! 




Mapplethorpen näyttelyn koin jotenkin ahdistavana. Pidän kovasti rakennuksina sekä Kiasmasta, että Emmasta. Molemmissa on ihanaa rouheutta. 

Olin ostanut edelliseltä työmatkaltani kirkkaanpunaista huulipunaa, joka mielestäni oli juuri oikeaa taidenäyttelyyn. Eräs työkaverini kutsuu tällaista huulipunaa Milano huulipunaksi. Sitä käytetään kuulemma Milanon lennoilla. 



Keskiviikkona vietin syntymäpäivini ja sain vanhemmiltani kuvan minusta lapsena. Mitähän he ovat ajatelleet, kun olen lähtenyt alushousuissa kylille? 


Ikää on nyt sen verran, että eihän mistään löydy niin montaa kynttilää. Ei vaikka kuinka kaivelisi piirongin laatikoita ;-) 


Anoppini lähetti minulle lahjaksi kauniin tuoksukuusaman, johon sisältyy kuulemma istutuspalvelu. 



Työnantajani peruutti työvuoroni syntymäpäiväni -se olikin ihana lahja! Mielestäni voisi ottaa tavaksi, että syntymäpäivänä ei ihmisen tarvitse töissä käydä. Ei ainakaan tällaisessa työssä, jossa vapaapäivä voi muutenkin osua mille päivälle tahansa. 



Koin koko päivän olevani hieman puolikuntoinen ja päivällä mittaisin kuumetta. Pientä lämpöä mittari näytti. Yritin lepäillä ja katselin makuuhuoneen senkin päällä olevia juhlakenkiäni. Niitäkin täytyisi käydä joskus ulkoilluttamassa, pölyyntyvät tuossa. 

Mieheni saapui työmatkalta torstai iltana ja minä lähdin työmatkalle Tukholmaan perjantai aamuna. Aamulla viiden aikaan kahvia juodessani näin pihassamme jälleen tämän suloisen metsäkauriin. Kuva valitettavasti rakeinen ja huono, koska jouduin ottamaan kuvan hämärässä kännykällä. Tunnelma oli hyvin maaginen. 


Viikonloppu sujui Tukholmassa töiden merkeissä. Totean vain, että tuli taas huomattua kerran, että people are different. Toiset ihmiset näkevät tilanteissa kokonaisuuden ja sen, että miten se vaikuttaa muihin ihmisiin ja toiset -he näkevät vain oman napansa. 
Mielenkiintoista on myös se, että ihmisten aikataulun muuttuessa yllättäin esim. 45 min. se horjuttaa joidenkin ihmisten mielenrauhaa aivan suunnattomasti. Minulle se on aivan normaalia arkea. Menetin esim. sunnuntain ratsastutuntini yllättäin, kun teimme ylimääräisen välilaskun hakeaksemme viitisenkymmentä matkustajaa Kööpenhaminasta. 



Ei muuta kuin hyvää alkanutta viikkoa! 


8 kommenttia:

  1. Hyvää syntymäpäivää sinulle, ihanan valoisalle ihmiselle!
    T.Inkeri

    VastaaPoista
  2. Paljon onnea, iloa ja valoa!

    Tuo bambi-kuva tavoittaa kyllä maagisen aamuyön tunnelman, viis teknisestä laadusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos sinulle! Iloa ja valoa myös sinulle! Näin arvelinkin, että kuvan tekninen laatu ei voi pilata tämän kuvan tunnelmaa!

      Poista
  3. Kengät pöydällä - big no! Ja jos tekee työkseen putkipiian töitä, ei todella tiedä mitä ja mihin muut ovat matkalla, joten hymyä vain peliin - onneksi et ole puikoissa- Ja yksi ratsastunti no voi----
    Hymyilyttää------ Mieti vaikka Syyria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hymyllä tässä maailmassa on pärjätty ja tullaan pärjäämään :-) Toivottavasti voit "Anonyymi" tänään jo paremmin.

      Poista
  4. Odotan aina näitä viikkopostauksiasi. Muutenkin pidän kovasti positiivisesta, elämänmakuisesta blogistasi. Olen lukenut blogiasi jo pitkään, mutta en ole saanut aikaiseksi kommentoida aikasemmin. Kivaa syksyn jatkoa sinulle.
    --Hely

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Ilo kuulla, että pystyn tuottamaan "päiväkirjallani" positiivista ilmapiiriä kaikkien viimeaikaisten raskaiden uutisten vastapainoksi. Kivaa syksyä myös sinulle!

      Poista