Tapahtui viikolla

Marraskuun viimeinen viikko oli ja meni. Nopeasti tuo koko marraskuu hujahti ohi. Viikolla tuli käytyä hammaslääkärissä, fysioterapeutilla ja kampaajalla. Hampaat eivät parane iän myötä. Onneksi minulla on maailman paras hammaslääkäri, joka jaksaa aina miettiä parastani. Olkapää kuntoutuu hyvään suuntaan kotiharjoitusliikkeiden avulla. Kampaaja... hmm. olen käynyt hänellä lähes kaksikymmentä vuotta. Olen ollut häneen tyytyväinen. Viimeksi kuitenkin hän teki uusia värikokeilujaan minun päässäni lupaa kysymättä. En pitänyt lopputuloksesta, jonka lopullisesti totesin kotona. Ilmoitin hänelle, että en ole hiusteni väriin tyytyväinen. Hyvitystä hän ei tarjonnut silloin, eikä myöskään tällä kerralla, vaikka asiasta puhuimme. Nyt vaihtui kampaaja. Piste. Aion mennä eräälle vanhalle kolleegalleni, josta olen kuullut paljon kehuja. Hiustaivas ja Jani, here I come! 

Tässä viimeinen kerta näillä nurkilla kampaajakäynnillä. Aurinko laski tämän tarinan kohdalla. Toisinaan on ihan hyvä vaihtaa liian kaavoihin kangistuneita tapoja ja kampaajaa. 

Mies oli alkuviikon työmatkalla ja minä siis yksinhuoltajana. Lasten ollessa pieniä, olin aina aivan loppu näiden yksihuoltajapäivien jälkeen. Nyt voin ilokseni todeta, että lapset ovat mukavaa seuraa, miehen ollessa matkoilla. Kiva saada mies kuitenkin taas kotiin, vaikka pieniä eroja miehissä ja naisissa onkin. Kuten tästäkin kuvasta voi huomata. 

Urheilun saralla sisälsi viikko muutaman lenkin ja viikoittaisen tennisvalmennustuntini. Tennistuntini jälkeen uhkun aina hyvää mieltä ja energiaa, vaikka olisin kuinka syysväsynyt sinne lähtiessäni. 

Onnellisuusprojektini marraskuun osalta oli: "ota rennommin- vanhemmus". 

Osittain onnistuin siinä, mutta opittavaa on vielä paljon. Yritin viettää lasten ollessa hereillä / kotona vähemmän aikaa tietokoneella ja enemmän aikaa heidän kanssaan. Olemme istuneet iltaisin juttelemassa takan ääressä. Perjantaina pelailimme koko perhe mm. Blokusta. Eilen leivoimme ensimmäiset piparit, hankimme toisillemme pikkujoulu lahjat ja katsoimme yhdessä Dancing on Ice ohjelman finaalin. Onneksi Sauli voitti! 

Jouluvalmistelut on aloitettu siltä osin, että kiillotin hopeat ja petasin vierassängyn jouluvieraita varten valmiiksi. 

Tori.fi sivustolle laitoin anopin pyynnöstä hänen vanhan piironkinsa myyntiin ja kyselyjä tuli niin paljon, että hyvä, että s-postini ei ollut tukossa. Olin aivan hämmästynyt suosiosta! Piironki on nyt myyty. 

Kummisetäni soittaa minulle toisinaan lauantaisin. On ihana jutella hänen kanssaan maailman menosta. Harmi, että tapaamme hyvin harvoin. 

Työkavereiden kanssa laitoimme kymmenen viikon kestoloton, joten pian olen siis lottomiljonääri. Ellen peräti jo ole. Täytyy tarkistaa. 

Tänään on käyty ranskalaisella koululla joulumyyjäisissä. Ostimme mm. maailman parasta sipulikeittoa pakkaseen. Seuraavat vieraamme saavat tätä herkkua alkuruuaksi. 

Iltapäivällä rakas ystäväni tuli tyttärensä kanssa käymään glögillä. Hän on minulle hyvin tärkeä ihminen. Juuri sellainen, jonka ystäväkseen haluaa, luotettava ja aito. Hän on aina valmis kuuntelemaan, hän toivoo aina minulle parasta.  

Hyvää alkavaa joulukuun ensimmäistä viikkoa!