Ha en bra dag!

Niin se vain loma loppui tälläkin kertaa ja täällä sitä taas ollaan Tukholmassa työmatkalla. 

Lähdin aamukävelylle, kun aurinko paistoi niin kauniisti. Ajattelin hakea läheisestä sushipaikasta itselleni lounaan ja samalla ostin mukaani kunnon latten eräästä kahvilasta. 

Molemmissa paikoissa lähtiessäni myyjä sanoi hymyillen: "Ha en bra dag!" Toivottelin heille samaa. Jäin miettimään miten kiva olo minulle tuli heidän toivotuksistaan. Niin vähän se vaatii, jotta voi saada muille ihmisille hyvän mielen! Hymy ja muutama ystävällinen sana! 

Hyvää mieltä voi luoda niin monilla pienillä asioilla. Vietän työni takia aika paljon aikaa yksin hotelleissa. Minulla on tiettyjä rutiineja, joilla luon itselleni hyvää oloa ja kodikkuutta hotelleihin. Yksi niistä on se, että ulkoillessani nappaan mukaani aina jonkun pienen kukan tai oksan, jonka sitten laitan kylpyhuoneen vesilasiin tai yöpöydälleni. Mukaani otan aina mukavat pehmeät ja lämpöiset sukat. Tällä kertaa minulla on matkassa myös Saku Tuomisen kirja "Eihän minulla ole hajuakaan siitä, mistä hyvä elämä koostuu. Siksi tästä tuli ainoastaan lyhyt oppimäärä". Kirja vaikuttaa todella hyvältä! Lisäksi otin mukaani kuminauhan, jolla voin tehdä kätevästi huoneessani olkapäätäni kuntouttavia ja ryhtiä parantavia liikkeitä. Kuminauha on helppo kuljettaa mukana, se vie vähän tilaa ja on kevyt. 

Nyt siis jumppaliikkeiden pariin ja sen jälkeen asetun mukavasti villasukat jalassa nojatuoliin lukemaan kirjaani ennen töihin lähtöä. 

Ha en bra onsdag! 

Palvelua vai ei, osa II

Olen kirjottanut palvelusta täällä aiemminkin. Kiinnitän siihen aina kovasti huomiota työstäni johtuen. Mietin asioidessani palvelua tuottavissa yrityksissä, miten heidän palveluaan saattaisi parantaa tai miksi palvelusta jäi niin loistava jälkimaku. Olen kirjoittanut siitä, että hyvä palvelu on kahden ihmisen mukava mieleenpainuva kohtaaminen. Se on kohtaaminen, mistä syntyy jotakin kerrottavaa / ajateltavaa. Tänään asioin sattumalta eräässä kahvilassa ensimmäisen kerran. Vietyäni lapset kouluun minulle jäi muutama tunti aikaa ennen seuraavaa menoani. Päätin käyttää ajan "hyötyliikuntaan" autolla edestakaisin ajelun sijaan. Kävelin lenkin vanhoilla kotiseuduillani Hietsun rannalla ja Merikannontiellä.  

Pysähdyin cafe Regattaan.

 

Olen kuullut ystävieni puhuvan paikasta sympaattisena kahvilana. Miettiessäni tilaustani kysyin samalla ystävällisen oloiselta myyjältä, että käyhän heillä pankkikortti. Hän pahoitteli, että ei käy. Olin valmis kääntymään pois ja etsimään mahdollisesti automaatin / toisen kahvilan. Kaivelin lompakkoani, josta löysin muutaman liian pienen kolikon ja yhden liian suuren setelin sekä väärää valuuttaa olevia seteleitä. Myyjä sillä aikaa kyseli minulta, että mitä haluaisin. Päädyin kuppiin teetä ja karjalanpiirakkaan munavoilla. Hän kirjoitti minulle kahvilan käyntikortin taakse summan ja sanoi, että voisin käydä maksamassa joku toinen kerta. Hän lisäsi, että tässähän muuten aamu alkaisi ikävästi. Ihmeissäni kiittelin häntä kovasti joustavasta palvelusta ja samalla ehdotin, että voisin maksaa myös heidän tilille, kun pääsen kotiin. Hän sanoi, että se ei käy, mutta poikkea joskus maksamaan hän huikkasi. Lupasin tulla. Istuin ulos kummissani moisesta joviaalista toiminnasta. Eräs mies, joka oli istunut kahvilassa sisällä pysähtyi kohdalleni. Hän kertoi, että oli myös ihaillen seurannut myyjän toimintaa asioidessani. Lisäksi hän kertoi minulle, että asiakas joka oli tullut kahvilaan minun jälkeeni oli tullut maksamaan edellisen kerran velkansa. Meille suomalaisille velan maksaminen on kunnian asia, joten en usko, että monikaan jättää velkojaan maksamatta. Varma olen myös siitä, että muutama maksamatonkin velka on tämän toiminnan arvoista. Uskon, että tämä joustava palvelu tuo tullessaan asiakkaita. Tämä kahvila oli todellakin hyvän mielen kahvila! Olen aivan varma, että menen kahvilaan toistekin, enkä ainostaan velkojeni vuoksi!

 

 

Lähtiessäni kahvilasta katselin ympärilleni hieman uusin silmin, hymyssä suin. No mitä voi odottaa kioskikahvilalta, jonne asiakas kävelee punaista mattoa pitkin? Aika vitsikäs paikka... kaikin puolin!