Vältän kaikin keinoin turhia antibioottikuureja. Olisipa kyky nähdä muutama päivä eteenpäin. Lääkärin diagnoosi; poskiontelo- ja korvatulehdus. Kuumetta ei ole pätkän vertaa eikä ole koko taudin aikana ollut, mutta nuhaa ja räkää senkin edestä. Korvia ei särje, ei edes vihlo eikä myöskään poskionteloita. Eikös uusimpien tutkimusten mukaan suurin osa lastenkin korvatulehduksista parane itsekseen? Eikös juuri ole todettu, että niihin määrätään turhaan kuureja? En myöskään haluaisi turhaan vaivata vatsaani, joka ei noista kuureista pidä, vaan on yleensä pitkään kipeä niiden jälkeen. En toisaalta haluaisi taudin pahenevan ainakaan juuri viikonlopuksi, koska sinne on kaikkea kivaa suunnitteilla.
Jatkaako vitamiineilla, inkiväärillä, valkosipulilla, sitruunalla ja hunajalla vai ottaako kuuri? Siinä vasta pulma.
Onko täällä muista yhtä lääkevastaisia?
Hyviä vointeja kaikille!
Hei!
VastaaPoistaVälttelen antibioottikuuria viimeiseen asti, siksi en suostu sitä ottamaan, ellei tulehdusarvot ole tarpeeksi koholla - virukseen kun eivät antibiootit edes tehoa.
Samoin olen toiminut lasten kanssa: kysynyt aina, että onko todella tarpeen (useimmiten vastaus on ollut, ettei ole välttämätön) ja vaatinut ottamaan tulehdusarvot ennen lääkekuurin mahdollista määräämistä.
Tuttu lääkäri kertoi, että suurin osa ihmisistä haluaa sen reseptin lääkäriltä, siksi niitä tarjoavat.
Pakko kysyä, että eikö sinulta otettu tulehdusarvoa ollenkaan? Siitä kun olisi helppo päätellä, tarvitaanko kuuri vai ei.
Ei otettu. Katsoi korvat, joissa toisessa kuulemma näkyi tulehdus ja poskiontelot katsottiin ultraäänellä, jossa kuulemma myös toisessa näkyi tulehdus. Tiedä häntä. Olen kuullut samanlaisia kommentteja tutuilta lääkäreiltä, että asiakkaat pettyvät, jos kuuria ei määrätä.
PoistaSanoin myöskin lääkärille, että välttelen turhia kuureja, johon hän tokaisi, että niin hänkin.
Voi ei :( Pikaista paranelmista...
VastaaPoistaItselläni on ollut monta kertaa poskiontelotulehdus ja muutaman kerran särkenyt toinen korvakin flunssan yhteydessä, mutta en ole koskaan syönyt niihin antibiootteja ja kyllä ne ovat aina itsekseen parantuneet. Tietysti jos oireet olisivat voimakkaat ja olisi kovaa kuumetta, niin silloin ottaisin antibiootitkin. Mutta olen kyllä levännyt ja käyttänyt kaikki nenäsuihkeet ym. sairastaessani ja sitä suosittelen. Sairauden kieltäminenhän ei sinänsä paranna ;)
Tänä talvena en ole sairastanut yhtään flunssaa (yleensä käyn läpi kaikki), vaikka olen altistunut kyllä ihan kaikelle, ja mietin onkohan asialla yhteyttä joulun jälkeen aloittamaani tapaan: joka aamu 0,5 litraa inkivääri-sitruuna-pakuriteetä? (Sitä myydään nyyään muutamaan kertaan uudelleen käytettävinä teepusseina, joten nauttiminen on helppoa kuin heinänteko.)
Tuo sinun uusi teesi taitaa olla oikea ihmelääke. Sairastan yleensä kerran vuodessa flunssan, harvoin on kuumetta. Nyt näyttää jo valoisammalta tämän suhteen. Kuurin päätin aloittaa, kun olo meni huonompaan suuntaan reilun viikon sairastelun jälkeen ja mies pelotteli keuhkokuumeella (minkä hän itse kerran sai huonosti hoidetun flunssan jälkeen).
PoistaMinulla on käynyt hyvä tuuri, sairastun aika harvoin niin pahasti, että joutuisin edes miettimään antibioottikuurin ottamista. Mutta tuota sinun ensimmäistä kommenttiasi, järkevä käyttäytyminen ja työn ikuinen sankari. Sitä olisi hyvä pohtia täälläkin! Tsemppiä paranemiseen!
VastaaPoistaEn tiedä miten tuo työn sankarin rooli istuukin niin tiukassa. Tälläkin kertaa kolmen päivän sairaslomasta maltoin olla päivän kotona, muuten olikin töissä ;-)
Poista