Helan går ja pari viikonloppua

Huh huh, täytyy sanoa. Ei vanha jaksa. Viimeiset kaksi viikonloppua on mennyt rapujuhlien tuiskeessa ja kylläpä on ollut hauskaa, mutta tilauksessa on tälle viikonlopulle kaikkea muuta kuin juhlahumua ja valvomista. Viime viikonloppuna juhlimme oikein pitkän kaavan mukaan ystäviemme 50v. purjevenettä ja sen 200-vuotiasta miehistöä. Juhlat järjestettiin Särkänlinnassa ja rapujen, peurapaistin, kakkujen, snapsien ja juomalaulujen jälkeen tanssimme kello kolmeen. Tämän jälkeen siirryimme venekyydillä Espooseen. Olipa huikea ilta! 

 

 

 

Edellisen viikonlopun aloitin istumalla perjantai-iltaa ystäväni kanssa Löylyssä. Lauantaina suuntasimme pursiseuramme rapujuhliin Pavenille. Tanssimme sielläkin bändin soittaessa aina kello kolmeen. Yöksi kömmimme veneeseemme. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa leikkimielinen Pentala Runt purjehduskilpailu, johon mieheni oli ilmoittanut minut veneemme kippariksi. Eihän siinä sitten muu auttanut, kuin ajaa kisa läpi. Sijoituksemme oli viides. Iltapäivä kului vielä saaressa aurinkoisessa säässä. 

 

 

 

 

 

 

Tuloksena kahdelta viikonlopulta paljon naururyppyjä silmäkulmissa, kohonnut itsetunto imartelevista sanoista, yksi hirveä kankkunen, yksi kadonnut Balmuir -villahuivi, ilo siitä, että osaamme vielä pitää hauskaa ja tanssia aamutunneille. Niin ja luonnollisesti toteamus, että meillä on ihania ystäviä! Elämä on aika ihanaa. 

Hyvää ja rauhaisaa viikonloppua!

 

 

Älä tuu siihen droppaan mun tunnelmaa (osa 2)

Kolmen päivän kesälomastani + viikonlopusta vietimme yhden päivän aurinkoisessa Hangossa. Ajelimme Hankoon herättyämme ja nautimme perille päästyämme sushilounasta. Missäpä muualla kuin Hanko Sushissa. Lounaspaikkana tämä on muodostunut perheemme tyttöjen kanssa jo jonkinlaiseksi perinteeksi. No mikäpä siinä Hangon casinon terassilla lounastaessa, näissä maisemissa.

 

Lounaan jälkeen siirryimme seuraamaan Sea Horse esteratsastustapahtumaa. 

Yllätin itseni muutamaan otteeseen huokaistessani aivan ääneen ihastuksesta. 

 

Estekatsomosta siirryimme rannalle. Rakastan Hangon loppumattomia pitkiä hiekkarantoja, joissa ei ole tungosta.

 

 

 

 

 

 

 

Kun olimme aikamme uittaneet varpaitamme vedessä, jooganneet rannalla, pelleilleet rantavedessä, valokuvanneet, lukeneet ja nauraneet, oli aika siirtyä hakemaan tyttöjen ehdottamaa jälkiruokaa. 

 

Ajelimme ilta-auringon saattelemina kotiin, jossa kissapoika jo meitä odottelikin. 

Kuka tässä mitään neljän viikon kesälomia olisikaan kaivannut?  

     Hyvää elokuuta!

Älä tuu siihen droppaan mun tunnelmaa (osa 1)

Mul on vuodessa vaan yksi kesäloma. Työnantajan vaihdoksen vuoksi minulla on tänä kesänä poikkeuksellisen vähän kesälomaa. Pidin kokonaiset kolme päivää viime viikolla kesälomaa. Ei siinä paljon lomasuunnitelmia kaivattu. Heti, kun aloin miettiä mitä kaikkea kesälomalla haluaisin tehdä niin iski hirveä paniikki, että eihän näitä kaikkea kolmessa päivässä ehdi. 

Päätin siis rauhoittaa nämä harvat päivät ja viettää ne tavalla jonka koen tällä hetkellä oikeastaan kaikkein rentouttavimmaksi. Vietin siis lomapäivät täysin suunnittelematta mitään, täysin fiilispohjalta ja sään mukaan, ilman kelloa. 

Säät onneksi hymyilivät lomalleni ja aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Vietin aikaani nukkuen pitkiä yöunia, vaivuin haaveisiini riippumatossa. Tein fillariretkiä lähiseuduille. Nukahdin päiväunille aurinkotuoliin.

 

Söin kesäisen terveellistä ruokaa ja varmistin, että meillä riittää pakkasessa marjoja myös talven synkkiin iltoihin. 

Vietimme rapujuhlat perheemme tyttöjen kesken terassilla ilta-auringossa.

 
Taisi joukkoomme yksi karvainen kaverikin liittyä katselemaan, josko viimeiset ravut olisivat hänelle. 

 

Joimme päiväkahvit nautinnolla terassilla. Luimme kirjoja rinnakkain hiljaisuuden vallitessa tyttäreni kanssa aurinkovarjon suojassa tuntikausia. 

Sillä aikaa kun me perheemme tytöt vietimme aikaa täällä Espoossa, olivat perheemme pojat (kissaa lukuun ottamatta) Tanskassa poikani PM-kilpailumatkalla. Lajina siis jälleen purjehdus. 

 

Niin ja eräänä aamuna innostuin lähtemään aamukahville Relove -liikkeeseen Helsinkiin. Halusin nähdä millainen liike oli. Se oli hauskan erilainen kirpputori / kahvila / myymälä -konsepti. 

Löysin sieltä itselleni kauniin mekon ja voiastian (sellaista ilmanhan ei voi kukaan olla). 

Eräänä päivänä teimme päiväretken Hankoon, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Arki-illat ovat lyhyitä ja nyt minua huudellaan tuolla jo syömään. 

Ciao ja kivaa viikkoa!