Elämääni on sisältynyt viimeisten kuukausien ajan normaalia enemmän odottelua ja epävarmuutta. Milloin odotellaan infoa, milloin lisäinfoa, toisinaan odotellaan puhelua, ajatusten selkiintymistä tai lottovoittoa. Olen kärsimätön luonne ja odottelu vie paljon energiaa. Lopulta sitä vain odottaa pääsevänsä kaikesta tai ainakin omaan sänkyyn.
Aamulla sitä taas uskoo kaikkeen ja näkee ympärillään uusia mahdollisuuksia. On valmis hyppäämään täysin tuntemattomaan ja kokee sitä ajatellessaan valtavaa innostusta.
Muutos on aina myös mahdollisuus!
Näinhän se on, että luopuessaan jostakin vanhasta ja tutusta tilalle tulee jotakin uutta. Mukavuusalueelta poistuminen on jännää. Elämä kuitenkin kuljettaa meitä haluamallaan tavalla. Moneen asiaan voimme toki itse vaikuttaa, mutta kunpa aina muistaisimme olla taistelematta niitä asioita vastaan, joihin emme pysty omilla toimillamme vaikuttamaan. Emme käyttäisi liiaksi energiaamme vääriin asioihin.
Luin psykologi Ilona Rauhalan tekstiä hiljattain ja on aivan pakko lainata häneltä muutama lause: "Ne ihmiset jotka säilyttävät toimeliaisuutensa kaiken tämän keskellä, niiden muutosten keskellä, jotka elämä meille tuo, ovat vahvoilla. Ne ihmiset, jotka vaalivat mielensä kirkkautta ja ennen kaikkea säilyttävät toiveikkuutensa, uskonsa tulevaan, onnistuvat. Toiveikkuus on mielentila ja asenne, joka avartaa mieltä ja auttaa ihmistä näkemään, mikä voisi olla mahdollista, – vaikka se mahdollinen ei vielä näy. Ja kun näen, mikä voisi olla mahdollista, saan energiaa tähän hetkeen ja alan tekemään töitä sen eteen, minkä näen mahdolliseksi."
"Tekemällä tämän hetken, teen tulevaisuuden."
On hyvin selvä ja paikkansapitävä periaate, että mitä odottaa, sitä myös saa.
Ehkä tämä on totta siksi, että mitä todella odotat,
on sitä mitä pohjimmiltaan haluat.
-Norman Vincent Peale
Haluan uskoa siihen, että kun jaksaa pitää positiivisen vireen yllä, niin eteen tulee positiivisia asioita ja palikat loksahtelevat kohdilleen. Välillä on hyvä pysähtyä tarkistamaan elämänsä suuntaa. On hyvä punnita itselleen tärkeitä asioita. Miettiä millaisten asioiden parissa ja millaisessa seurassa haluaa päivänsä viettää. Mihin uudet päätökset johtavat pidemällä aikavälillä? Mitä elämältä haluaa ja mitä sillä on tarjota?
Älä murehdi turhia, syö kolme tukevaa
ateriaa päivässä, rukoile rukouksesi,
ole kohtelias velkojillesi, pidä vatsasi
kunnossa, harjoita ruumiinliikuntaa,
kulje hitaasti äläkä epäröi.
-Abraham Lincoln
ateriaa päivässä, rukoile rukouksesi,
ole kohtelias velkojillesi, pidä vatsasi
kunnossa, harjoita ruumiinliikuntaa,
kulje hitaasti äläkä epäröi.
-Abraham Lincoln
Nämä kaksi sanaa
saattavat ratkaista koko jutun:
ALOITA NYT!
Tällaisissa mietteissä sitä on lähiaikoina paljon kävelty ja lenkkeilty tässä lähimaastossa.
Onneksi säät ovat suosineet. Saa nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan!
Hyvää sunnuntaita!
Se on juuri näin kuten kirjoitit. Minä olen aina ollut samaa mieltä, että muutos, vaikkakin voi olla myös pelottavaa, on mahdollisuus jostakin uudesta. Uskon myös, että positivisella asenteella ja ajattelulla pääsee pitkälle. Välillä vain harmittaa, että ympärillä on negatiivisia henkilöitä. He kuluttavat energiaa todella niin turhaan kuin vain voi olla ja imevät itsestäkin voimavaroja. Ihanaa sunnuntaita!
VastaaPoistaOlet oikeassa pelottavaa, mutta toisaalta jänniä uusia mahdollisuuksia. Minä uskon myös positiivisen ajattelun voimaan ja yritän pitää sitä yllä. Toki toisinaan tulee päiviä, että kaikki näyttää aika harmaalta. Yritän opetella pysyttelemään poissa tuollaisten energiasyöppöjen vaikutusalueelta tai ainakin yritän olla vaikuttumatta niistä. Kivaa loppuviikkoa!
PoistaKyllä, hyvä asenne, vaikka aina muutos on myös pelottava asia. Epävarmuus tulevaisuudesta sen aiheuttaa. Mutta jos aina pysyy varmoilla vesillä, ei näe uusia paikkoja! Aurinkoa alkavaan viikkoon.
VastaaPoistaHyvin totta jälleen! Pelkään elämässä oikeastaan eniten käyttämättömiä mahdollisuuksia ja sitä, että katuisin niitä myöhemmin. Pieleenkin menneet ratkaisut saattavat olla parempia, sillä silloin on ainakin yrittänyt ja kokeillut -eikä tarvitse sitten jälkeen päin haikailla niiden perään :-)
PoistaMurroskohdassa siis! Joskus muutos etenee niin hitaasti, itse olisi jo valmiimpi mutta ulkoiset olosuhteet eivät, toisinaan toisinpäin...
VastaaPoistaTerv. ingrid
Hyvin sanottu! Tässä tilanteessa muutos on edennyt ja etenee etananvauhtia ja kärsimätön minä olen varmasti hermoraunio, ennen kuin muutos on lopulta päässyt päätökseen.
Poista