Aamu alkoi kiireettömällä hetkellä terassilla kahvikupin kanssa. Lähdin sen jälkeen Nuuksioon kolmen työkaverini kanssa ratsastamaan islanninhevosilla. Saimme ratsastaa maastossa pieniä metsäpolkuja, kaatuneiden puiden yli, jyrkkiä ylämäkiä puunoksia varoen ja upeita alamäkiä ihastellen alkukesän useita erilaisia vaaleanvihreän sävyjä luonnossa. Saimme ratsastaa tölttiä kaviot kopsuen hiekkatietä pitkin ja laukata harjat hulmuten. Mietin siinä laukatessani lempeässä kesäsäässä, että hevosen kanssa luonnossa laukkaamisessa on vapaudentunne, jota ei monessa lajissa tavoita. Retkemme päättyi siihen, kun saimme pestä hevoset laitumella ja katsoa kuinka ne innoissaan paalittelivat vieressämme vapaana. Valitettavasti kameraa ei reissussa ollut, koska minulla ei ollut mitään laukkua. Työtoverini napsi joitakin kuvia pienellä taskupokkarillaan. Mikäli saan häneltä kuvia jossakin vaiheessa, yritän laittaa niitä myös tänne.
Iltapäivällä menin pursiseuramme saareen. Istuin seuramme vanhan talon terassilla kahvilla nauttien auringonlaskusta ja siitä hurmaavasta tunteesta, että tässä se kesä nyt on aivan parhaimmillaan! Hymyillytti.
Pavenin rakennus oli saanut uuden maalin ja kylläpä se olikin kaunis!
PAVEN
Seuramme ESF järjestää kesällä keskiviikkoisin purjehduskilpailut Pentalan saaressa. Illan kruunasi se, että poikani onnistui voittamaan optimistijolla luokan kilpailut.
Voi kesä -miten olinkaan sinua kaivannut!
Nautinnollisia kesähetkiä!







