Loppuviikosta alkuviikkoon

Vapaapäiväni menevät yleensä a) sosiaalisia suhteita hoitaessa tai b) urheillessa ja terveellisen ja hyvän ruuan hankinnassa ja valmistamisessa. Näin kovasti vaivaa ja vaihdoin loppuviikon työvuoroni, jotta pääsin torstain tennisvalmennustunnilleni. Loppuviikko painottui muilta osin sosiaalisuuden puolelle. Kävin erään ystäväni kanssa lounaalla Prestossa. Ruoka oli hyvää, mutta palvelussa oli vielä hieman toivottavaa. Onneksi seura oli mitä parhainta! 

Kun sitä kerta oltiin keskustassa niin pitihän sitä poiketa kauppahallissa ja kauppatorilla hankkimassa muutamia hyviä raaka-aineita. Tulipa ihmeteltyä myös hotelliksi muuttunutta Havis Amandaa. Tatzu Nishin ideaan verhottu Amanda. 

Lauantaina saimme hyvän ystäväperheemme meille kylään. 

Emäntäkin sai pukea päällensä hiattoman beigen juhlavan kotelomekkonsa, enimmäisen kerran tänä kesänä (vielä ehti).  Jalkaani sain laittaa nämä kengät. Kengillä on hauska tarina. Ostin ne kerran matkoilta. Menin sisään kauppaan ostaakseni kunnon kävelykengät. Mies jäi odottamaan kaupan ulkopuolelle. Tulin kaupasta onnellisesti hymyillen. Mies kyseli löysinkö kävelykengät? Löysinhän minä.  

Ystävämme ovat ihania kulinaristeja ja tarjoavat meille aina jotakin uutta ja jännää. Halusin keksiä jotakin normaalista poikkevaa heille. 

Menu oli seuraava: 

lohitartar

kanttarellitoast

hunaja-rosmariini glaseerattu saksanhirvi yrttisalaatin ja chilimajoneesin kanssa

Brownies kakkua vadelmien ja kermavaahdon kera

Saksanhirveä en ollut aiemmin valmistanut itse, mutta siitä tuli oikein onnistunut. Aion tehdä sitä toistekin. Se maistui myös herkkusuille ystävillemme.  

Sunnuntaina teimme mieheni kanssa fillarilenkin ympäri Suvisaaristoa. Sää oli kerrassaan upea! Illalla saunan jälkeen mennessäni nukkumaan mietin, että kaikki on hyvin juuri nyt! Olen kiitollinen siitä, että minulla on näin ihana perhe ja hyviä ystäviä. 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille teille! 

Loppuviikon mietteitä

Eilen oli pitkästä aikaa vapaapäivä, joka oli vapaa kaikesta ohjelmasta. Nautin aamukahvin sängyssä ja katselin samalla viimeisen jakson Suomen kaunein koti tv-sarjasta. Voittajakoti olikin hyvin kaunis ja luonnollisesti minua viehätti tuo merellisyys. Työni yksi parhaita puolia on juuri nämä arkivapaat. Ne ovat sellaista arjen ylellisyyttä.

Kävin kukkakaupassa hakemassa kimpun tulppaaneja ja samalla matkalla totesin, että meri on nyt jäässä. Nyt odotellaan jäiden vahvistumista. Ihanaa pian pääsee hiihtämään jäälle! Aurinkokin alkaa näyttäytymään hyvin keväisellä tavalla.     

Yksi veneraukka oli jäänyt yksin jäihin. Kävi sitä ihan sääliksi. 

Illalla oli tennisvalmennustuntini. Olen aina yhtä innoissani siitä. Tennis on vaikeaa, mutta hauskaa ja samalla erinomaista liikuntaa. Siitä taas tänään todisteena kipeät pakara- ja takareisilihakset. Tullessani kotiin huomasin, että taivaalla loisti upea kuu. Se huolehtisi siitä, että yöunet eivät olisi parhaat mahdolliset.

 Tämä vuosi on alkanut aika haasteellisesti, etten sanoisi kankeasti. On ollut läheisten sairastumista ja tänään sain kuulla, että eräs asumiseen liittynyt eräänlainen unelmani oli ajautunut karille. No, minä tietynlaisena fatalistina yritän taas löytää tästä jonkun tarkoituksen, jota en vielä näe. 

Tänään on onneksi perjantai. Saamme rentoutua ja nauttia rauhallisesta illasta. Suunnitelmissa on tehdä tacoja ja illaksi popcornia, joita voimme napsia katsellessamme Voice of Finland ohjelmaa. Huomenna on tiedossa ulkoilua ja perheen yhteinen raclette-ilta, sillä alppimatkamme lähestyy ja on kiva päästä fiilikseen, eikä hyvä kuntokaan pahitteeksi olisi.   

Kaikki kynttilät ja tulet on taas viritetty sekä kukat uudet ja vanhat. Nyt otan lasin hyvää punaviiniä ja ryhdyn valmistamaan meille tacoja. 

Hyvää ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua murut! 

Sopivasti särmää

Tällaiselle perfektionistille kuin minä olen, tekee tosi hyvää, kun perheeseen kuuluu mm. kolme lasta ja kissa. He pitävät sopivasti huolen siitä, että mikään ei ole kotona liian täydellistä ja valmista. Suunnittelemani kuusen juurelle sievästi aseteltu laatikollinen joululahjoja voi esim. hetkessä muuttua lasten ja kissan leikkitantereeksi. Joulupallot voivat lentää kuusesta laatikkoon ja telmintä on täydessä käynnissä. Rajallinen vapaapäivien määrä, kaksi viikkoa ennen joulua (kolme yksittäistä vapaapäivää) pitävät myös huolen siitä, että liialliseen joulun virittelyyn ja hienosäätöön ei juurikaan ole mahdollisuutta. Joulukortitkin jäivät neljättä vuotta peräkkäin lähettämättä. Voihan kortteja lähettää muulloinkin, voihan? 

Enää yksitoista päivää jouluun! 

Kirppuja vai ei?

Pitkästä aikaa vanhimmalla tyttärelläni oli purjehduksesta vapaa viikonloppu. Tiedossa ei siis ollut kisoja eikä treenejä. Kysyin häneltä, että miten hän haluaisi päivän viettää. Hän halusi herätä aamulla aikaisin ja mennä kirpputorille myymään. (Olisi luullut, että hän olisi halunnut esim. nukkua pitkään.) Niinpä me perheen naisväki sitten pakkasimme auton täyteen vanhoja vaatteita, lasten leluja sekä kirjoja ja suuntasimme Hietalahden kirpputorille. Aamulla sumussa heräilevä kaupunki ja torin myyntikojujaan availevat myyjät luovat kyllä kieltämättä aika ihanan tunnelman. Tunnelma on jotenkin odottavan jännittävä. Harmikseni tästä minulla ei ole kuvia, sillä olin jättänyt kameran kotiin, koska kannettavaa oli aika paljon. 

Kirpputorilla myymisessä on aivan oma hohtonsa! Pidän siitä, että siellä tulee juteltua ihmislle, joita et muuten koskaan tapaisi. Kuulee monia hienoja tarinoita ihmisten elämästä. 
On myös ihana nähdä miten esim. lasten jo hylkäämä lelu löytää uuden lelusta innostuneen leikkijän. On ilo nähdä ne riemunkiljahdukset ja onnesta kiiltävät silmät, kun joku lapsi löytää uuden lelun. Yleensä annoimme lelunostajille kaupan päälle vielä jonkun toisen pienen lelun. Välillä annoimme lelun myös niille lapsille, jotka syystä tai toisesta eivät lelua ostaneet, vaikka sitä kovasti kädessä pitelivätkin. Eräskin pehmoeläin lehmä lähti reippaasti potkulaudan sarvessa ajelulle! Kuulimme myös hienoja tarinoita ihmisiltä, jotka ostivat lastenkirjoja. Monet muistelivat omaa lapsuuttaan. Kirpputorilla myyminen tuo monella tavalla hyvää mieltä. Ihmisten kohtaamisten lisäksi tulee hyvä mieli, kun saa omasta kodista tarpeetonta tavaraa kierrätykseen. Lisäksi minulla oli kiva päivä ulkona kahden huipputyttäreni kanssa, sillä aikaa kun perheen miesväki oli varattu purjehduskuvioissa. P.S. Kasvatusmielessä pidän kirpputorilla myymistä myös varsin antoisana.

 

Vanhin tyttäreni löysi itselleen kauniin kaulahuivin neljällä eurolla. 

Minä löysin yhden pienen savisen käyttöesineen kotiin viidellä eurolla.

Muuten taisimme ostaa vain kaakota, kahvia ja vähän syötävää.

Hyvää viikonloppua! 

 

    

Maanantaina aamukahvilla

Yksi elämän suuria nautintoja on juoda aamukahvia kiireettömästi. Erityisen nautinnollista se on maanantai aamuna. Rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että heitin aamulla ensin kasan lapsia kouluun ja palasin sitten kotiin kiireettömälle aamukahvilleni. 

Aamun kun aloittaa terveellisellä müslillä voi toisen kupillisen kahvia nauttia täyteläisen mutakakun kanssa. Maanantai aamuna on aihetta juhlaan, because I can! 

 

Vapaapäivä jatkui tästä juoksulenkillä ja inspiroivan kirjani lukemisella. Illan vietimme pursiseuramme saaressa purjehdusvanhempien illanistujaisissa. Tutustuin muutamaan uuteen mukavaan optivanhempaan. Saaresta saavuimme kotiin pimeässä ja syksyisessä myrskysäässä. Voi miten tunnelmallisia pimeät myrskyiset illat ovatkaan! 

Yksi ihmisten onnellisuutta lisäävä seikka on kiitollisuus. Yritän monesti illalla miettiä päivän varrellla tapahtuneita asioita, jotka ovat tuottaneet minulle iloa ja onnellisuutta, joista olen kiitollinen. Yllä niitä on lueteltu tästä päivästä jo aika monta. Listaan voisin lisätä vielä nuorimman tyttäreni upean  luonnontieteen kokeen, josta hän oli saanut täydet pisteet ja johon opettaja oli kirjoittanut kommentin fantastinen! Mukava juttutuokio oli myös kävely vanhimman tyttäreni kanssa yhdessä bussipysäkiltä kotiin, jonne kävelin häntä vastaan. 

Onnellista tiistaita kaikille! 
  

Onni on vapaapäivä

Pidän työstäni, vaikka toisinaan saan tehdä yli 12 tuntisia työpäiviä, saan herätä aamukolmelta, saan hymyillä niin, että naama on halvaantunut kestoirvistykseen, kuten eräskin työtoverini asian ilmaisi. Vietän monesti juhlapyhät töissä. Tapaan päivässä parhaimmillaan 600 uutta ihmistä ja työtoverit ovat joka päivä eri ihmiset. Toisinaan löydän itseni ilman matkatavaroita Euroopan toiselta laidalta. Koskaan ei etukäteen tiedä mitä päivä tuo tullessaan, pitää sopeutua uusiin tilanteisiin, ihmisiin ja paikkoihin. Pitää osata olla herttainen ja empaattinen ja hetkessä tilanne voikin vaatia kylmän rauhallista hätätilannekäskyttäjää. Pitää osata tarvittaessa toimia palokuntana, ensihoitajana ja poliisina sillä taivaalla ne ovat kaukana. Kouluttajan roolissa saan välittää vuosien saatossa oppimiani taitoja muille ihmisille. Pidän työstäni. Pidän myös siitä, että toisinaan raskaan työputken päätteeksi saan välillä olla esim. kuusi päivää vapaalla, kuten nyt.

 

  

Ellen ole lähdössä matkoille mietin aina pidemmän vapaa alkaessa, että miten haluan sen viettää. Mietin mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitkä asiat tuovat minulle onnellisuutta ja mitkä asiat lataavat akkujani. Yksi asia, joka toistuu aina pidemmillä vapaillani on lepo. Hyvät pitkät yöunet ja päivällä oma hetki esim. aurinkotuolissa tuovat hyvän mielen. Toisinaan on ihana istua hetki rauhassa omien ajatustensa kanssa, kuunnella itseään. Suuri nautinto on myös hyvä kirja.

 

 

 

 

 

 

Huolehdin siitä, että jääkaapissa on hyvää ja terveellistä ruokaa. Rakastan valmistaa rauhassa ruokaa ja nauttia sitä yhdessä perheen kanssa. Totuuden nimissä (jotta en anna itsestäni liian terveysintoilija kuvaa) syön myös paljon suklaata. Nykyään olen vaihtanut maitosuklaan tummaan suklaaseen. Isoäitini, joka täyttää kuukauden kuluttua 103-vuotta on aina syönyt paljon suklaata ja voita. Hänen sanojaan lainaten syökää voita, älkää mitään "korvikkeita". 

Olen aina noudattanut myös ranskalaisten sanontaa, että kaikki mikä on hyvää (mikä syödään rauhassa nauttien) on terveellistä. 

Uskon tähänkin sanontaan siinä mielessä, että jos nauttien ja rauhassa syöt jotakin perinteisesti epätervellisenä pidettyä ruokaa, syöt sen niin hyvällä mielellä, että se on psyykkeelle hyväksi ja siten terveellistä. Tuskin myöskään teet sitä päivittäin hyvällä mielellä. Lasillinen punaviiniä silloin tällöin ei varmastikaan ole myöskään pahaksi. Isoäitini ottaa sen sijaan kyllä tilkan konjakkia.   

 

Vapaapäivinä pitää ehdottomasti asetella valkoisia kukkia maljakkoon, nyt kesän tullen olen istutellut niitä terassille. Hieman väriä antamaan pääsi myös laventeli. 

 

 

 

Vapaapäiviin pitää ehdottomasti sisältyä urheilua! Toissapäivänä oli tennisvalmennustunnillani ja eilen pääsin kälyni kanssa hänen lounastunnillaan pelaamaan tennistä ulkokentälle. Aurinko paistoi ja hiki virtasi. Voi mikä nautinto! Olipa se urheilu lenkkeilyä, fillarointia, joogaa, golfia, tennistä, melontaa, purjehdusta mitä tahansa -sitä pitää olla! 

Vapaapäivinä on ihana tavata myös ystäviä. Tänään olemme kutsuneet ystäväperheemme meille iltaa viettämään. 

Taidankin tästä alkaa kattamaan pöytää, siivoamaan, lähden kauppaan ja ryhdyn kokkaamaan. Jos energiaa ja aikaa riittää pesen ainakin osan ikkunoista. Se on jotenkin homma, johon en millään jaksaisi ryhtyä. Ehkä se saa odottaa, ainakin huomiseen.

Yksi onnellisten vapaapäivien teema on taide. Minulle tulee aina toisinaan "taidevajaus". Se on olotila, jossa syntyy pakottava tarve lähteä katsomaan jotakin taidetta. Tästä teemasta lisää ensi viikon alussa. 

Onneksi on vielä neljä päivää vapaata! 

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua! Keskittykää asioihin, jotka tuottavat teille hyvää mieltä ja onnellisuutta! 

Happy wife, happy life!