Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

perjantai 18. huhtikuuta 2014

We think we like looking at the sky because it´s beautiful. But in reality we just miss home.


Olen miettinyt lähiaikoina paljon kodin merkitystä ja sitä, että millainen kodin tulisi olla. Olen miettinyt sitä mitkä asiat ovat minulle kodissa tärkeitä. Tärkeintä lienee se, että perheemme on saman katon alla. Muistan, kun rakensimme taloamme, miten työstin samalla identiteettiäni. Mietin kuka minä olen ja mitä minä haluan? Kodin värit ovat olleet minulle aina hyvin selvät. Ne ovat samoja hillittyjä, maanläheisiä ja rauhallisia sävyjä, joita käytän myös pukeutuessani. Pääasiassa ne ovat valkoinen, beige, ruskea ja nykyisin myös musta. Luonto on minulle hyvin tärkeä, samoin meri. Näiden asioiden tulisi olla läsnä kodissani. Hyvin sosiaalisen työni vuoksi kaipaan kodissani vastapainoksi yksityisyyttä ja rauhaa. En voisi asua kodissa, joka vaatisi minulta esim. naapureiden kanssa jatkuvaa seurustelua. Naapureiden tulee olla mukavia, jotta heistä ei synny mielipahaa. Rakastan rauhallisia hiljaisia hetkiäni aurinkoisella terassilla aamukahvia juoden ja kirjaa lukien. Rakastan takkatulen ääressä istumista perheen kanssa syysmyrskyllä. Tilaakin suuri perheemme tarvitsee suhteellisen paljon, jotta jokaiselle löytyy oma pesänsä ja harrastus- yms. tavaramme mahtuvat luontevasti paikoilleen. (Niitä on todella paljon). Lastemme kaverit ovat meille aina tervetulleita.  Meillä on välillä lasten kavereita myös yökylässä. Talossa voi siis olla kuusikin lasta yhtäaikaa. 


Tässä lainaus wikipediasta sanasta koti: "Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaa-aikaa ja paikka jossa perheen jäsenet asuvat.


Kodiksi voi kutsua myös jotain tiettyä kaupunkia, seutua, valtiota tai muuta paikkaa jossa viihtyy erityisen hyvin. Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. 



Jos minun pitäisi valita maailmasta henkinen kotimaani. Se olisi empimättä Ranska. Pidän sen rappioromantiikasta, boheemista elämän nautinnon kulttuurista ja luonnollisesti koen kodikseni maan, josta löytyvät sekä meri, että alpit. 

Esimerkiksi lapsuudenkotia pidetään usein aikuisenakin kotina, vaikkei siellä enää asutakaan. Ihmisellä voi siis olla useita koteja, ja koti onkin sekä paikka että mielentila. Kodin tunne jotakin paikkaa kohtaan alkaa kehittyä jo, kun kodista haaveillaan tai sitä suunnitellaan.
Kotona viihtymiseen vaikuttaa erilaisten virikkeiden ja sosiaalisten energioiden lisäksi elämäntilanne ja tulevaisuuden näkymät työn, seurustelun ja / tai opintojen saralla. Epäonnistumisen tunne edellä mainittujen asioiden saralla tai mielenhäiriöt saattavat ajaa ihmisen tilanteeseen, josta seurauksena on kodittomuus. Kodittomuus on subjektiivisempi hyvinvointiin liittyvä käsite kuin asunnottomuus.


Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia, se on paikka jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kodilla on siis yhteys ihmisen identiteettiin. Kodiksi voidaan sanoa myös muita kuin paikkoja. Ihminen voi kokea löytäneensä kodin vaikkapa uskonnosta, taiteesta tai hän voi kokea toisen ihmisen läheisyyden kotona olemisen tunteena."

Mikäli lapsiltani kysyisi kodin määritelmää se olisi varmasti seuraava: Home is where the wi-fi connects automatically. 

Tämä kuva on otettu erään ystäväni kodista keittiön pöydän äärestä. Talo on pieni vanha puutalo tervalla mustaksi käsiteltyä puuta. Se sijaitsee meren rannalla. Talo on hyvin aito ja lämminhenkinen. Sellainen kodikas pieni talo, jossa on kaikki olennainen eikä mitään turhaa. Tällainen talo on minulle ainakin aivan unelma. 

  

Hyvää aurinkoista pitkäperjantaita teille koteihinne tai missä ikinä olettekin! 

4 kommenttia:

  1. Koti on siellä missä sydän on. Tämä pätee ainakin minun kohdallani. Rakastan ihmisiä, elämää, hulinaa ja vilinää ympärilläni, mutta koko ikäni myös hyvin sosiaalisissa työtehtävissä olleena, kaipaan myös usen sitä omaa aikaa ja rauhaa. Onneksi kaksi viimeisintä kotiani ovat sen voineet minulle suoda ja olen siitä kiitollinen.
    Kotini on myös veneellä, meren tai järven aalloilla keinuessa, saariston suojassa tai aavemmilla vesillä. Siellä tunnen aina olevani kotona. Kotini voi löytyä myös muualta....en vain vielä tiedä mistä....sydän sen sitten aikanaan varmasti minulle kertoo. Aurinkoa ja iloa pääsiäispyhiisi! :)

    VastaaPoista
  2. Olet aivan oikeassa, että vene on luonnollisesti myös yksi koti. Sinne on aina ihana päästä talven jälkeen. Ne tutut tuoksut, omat tutut tavarat ja kotisatamakin on yksi koti. Aurinkoista pääsiäistä sinulle!

    VastaaPoista
  3. Tartuin hetkeen ja seurasin Villa Puomista löytämääni viittaa, joka johti tänne. Ihana postaus! Tällainen koti-ihminen vallan riemastui. Kiitos! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että riemastuit! Tervetuloa tänne uudelleenkin.

      Poista