Tapahtui viikolla

Täällä sitä nyt ollaan uudessa kodissa mies, lapset, kissa ja kaikki maallinen mammona ja materia. Siivottu ja puunattu on enemmän kuin viimeiseen seitsemään vuoteen, eikä loppua näy. Kierrätys- ja jätesäkkejä on piha täynnä. 

Tässä kuva ennen ja jälkeen Cif tai Vim käsittelyn: 

Tällaista täällä siis puuhataan. 

Vimillä, karhunkielellä, painepesurilla ja valkoisella maalilla saa muuten paljon aikaiseksi.

Niin ja kynttilän valolla.  

Suomen kesä on näyttänyt parastaan, joten välillä on ollut pakko pulahtaa uimaan. Surullista vain tuo sinilevätilanne, joka tuntuu olevan tänä vuonna jälleen poikkeuksellisen hankala. 

Elämän pieniä iloja on aamiainen, johon on poiminut mustikat omasta pihasta. 

Kaksi asiaa ovat minulle äärimmäisen tärkeitä, toinen on hyvä sänky= hyvät yöunet ja toinen on kunnon café au lait. Muutaman aamun pikakahvien jälkeen osasin arvostaa kahvikoneen saapumista hyvin korkealle. 

Miehelläni ja minulla on ollut täällä hommaa tauotta aamusta iltaan, siksi en voinut pyytää miestäni apuun. Hain ja kokosin siis kirjahyllyn itse. Eikä siitä jäänyt kuin kolme mutterin / ruuvin tapaista yli. Kasassa se kuitenkin nyt on ja kirjat ovat hyllyssä. Koko komeus on jopa kiinnitetty seinään kaatumisvaaran estämiseksi. 

Ihana ystävämme totesi meille eräänä päivänä, että kyllä tuo tavaroiden järjestely ja siivoilu teitä odottaa. Hän ehdotti vesiurheilupäivää ja picniciä merellä. Kyllä tekikin hyvää päästä hieman tuulettumaan ja nauttimaan kesästä! 

Vanhin tyttäreni oli saapunut edellisenä päivänä Norjasta PM-kisamatkalta. Hyvin hän jaksoi vesiurhella, vaikka oli ollut viikon vesillä. Hän sijoittui viidenneksi parhaaksi tytöksi ja samalla parhaaksi suomalaiseksi tytöksi näissä kisoissa. Tätä kirjoittaa luonnollisesti pollea ja ylpeä äiti ;-) 

Poikani osallistuminen kotitöihin on ollut lähinnä sillä tasolla, että hän on makaillut riippumatossa. Tänään hän ensimmäisen kerran aivan omatoimisesti ja innostuneena ryhtyi hommiin, kun meille saapui moottoroitu ruohonleikkuri. Koneet ja pojat 

-jokin yhdistävä tekijä niissä on!  

 Saimme eilen vanhempani ja appiukkoni sekä hänen vaimonsa meille lounaalle. 

Oli kiva nähdä heitä täällä! 

Lauloimme yhdessä meidän kesän synttärisankareillekin! 

Pitihän meidän piipahtaa piharakennuksen keskeneräisessä kesähuoneessakin katsomassa. 

Näistä kavereista pitäisi päästä huomenna eroon. Jihaa! 

Tämä kaveri sen sijaan jää meille vielä viikoksi hoitoon. Kiitos eräiden ystäviemme, jotka tuovat aina kesällä tämän tyypin meille kuukaudeksi hoitoon. En pane pahakseni, etenkin näillä säillä sillä on aika ilmava käydä asioilla. 

Leppoisia kesäpäiviä alkavalle viikolle! 

Tapahtui viikolla ja vähän toisellakin

Nyt on tapahtunut niin paljon tällä viikolla ja edellisellä viikolla, että en ole juuri koneen ääreen ennättänyt. 

Lyhyesti tarina menee kuvin näin:

On hyvästelty vanha koti niemenkärjessä. Tyhjässä asunnossa täydenkuun valossa kävellessäni voin todeta, että koti on vain asunto, silloin, kun sydän ei enää ole siellä. Koti on siellä missä rakkaat ovat. Oli ihanaa saada toteuttaa yksi unelmansa ja rakentaa tämä talo ja asua siinä seitsemän hyvää vuotta.  

On remontoitu vanhaa taloa saaristossa. Se alkaa tuntumaan uudelta kodiltamme, samalla kun siitä tulee meidän näköinen. On avattu uusia ovia tulevaisuuteen, otettu uusia askelia. Tuntuu jännittävältä ja mielenkiintoiselta.  

On asuttu "venepakolaisena" luovutettuamme vanha asunto ja uuden kodin ollessa vielä remontissa. On herkuteltu hyvällä omatunnolla Paven ravintolan terassilla ja ihasteltu auringonlaskuja. 

On huokaistu "still alive" joidenkin päivien jälkeen ja on kokenut ansainneensa kuohuviininsä. Elämä on usein aika pienestä kiinni ja jokaisesta päivästä kannattaa nauttia, sillä koskaan ei tiedä milloin se on viimeinen. 

On juhlittu kymmenvuotis synttäreitä ja onniteltu yksitoista vuotiasta toista rakastani. 

On pakattu 140 muuttolaatikkoa turvoksiin yhdessä paikassa ja purettu ne toisessa paikassa. On kannettu huonekaluja, järjestelty, on viety roskia, kierrätetty tavaraa sinne sun tänne. On siivottu ja puunattu. Ei ole lenkille tai kuntosalille kaivannut. 

Uusiin naapureihinkin ollaan tutustuttu. Tyttäreni piti tietysti kysyä heiltä, että kuka teistä on kaunein? Vastauksen varmasti arvaattekin. 

On testattu uimarantaa. 

Jännitimme kovasti miten kissapoikamme sopeutuisi uuteen kotiinsa. Eipä tuo nyt kovin stressaantuneelta näytä aurinkotuolissa loikoen. 

On kerrassaan pelastus päästä valmiiseen pöytään syömään tuolta muuttolaatikoiden lomasta. Onni on omistaa ystäviä. 

Huominen projektimme täällä uudessa kodissa lienee tuo pihassa olevan ulkovarasto kasan siirtäminen varastoon, nyt kun edelliset asukkaat ovat piharakennuksen tyhjentäneet. Luonnollisesti ensin koko piharakennus on siivottava ehkä jopa maalattava sisältä. 

Helteisiä kesäpäiviä! 

Venepakolaisena

Kodissamme tehdään remonttia, joten olemme "venepakolaisena" nyt muutamia päiviä. 
Saavuimme veneelle illalla väsyneenä täydenkuun aikaan. Joimme veneen kannella lasilliset punaviiniä. Meri tuoksui, oli hiljaista ja rauhallista. Lapset nukkuivat tuhisten vieretysten veneen sisällä. Tuoksui merelle, kaste oli noussut jo veneen kannelle. Maistui elämälle ja tuntui, että tässä pienessä veneessä on kaikki mikä minulle on tärkeätä. Meillä on toisemme ja tämä hetki. 

Aamulla kävin nopeasti ruokakaupassa ennen kuin lapset heräilivät. Aamiainen veneen kannella on ihana hetki. Olisin voinut viipyä siinä hetkessä vaikka kuinka pitkään. Olisin mielelläni jäänyt myös veneelle lueskelemaan uutta kirjaani, nostanut jalat ylös, sulkenut välillä silmäni, mutta ei työt kutsuivat ja oli aika lähteä Pariisiin ja sieltä Tukholmaan.

Olkoon alkava viikko aurinkoinen ja täynnä onnen hetkiä! 

Tapahtui viikolla

Viime viikko alkoi äänekkäästi, heräsin metalliputkien kilinään ja katuporan jyrinään.  Olimme tulleet hotellille myöhään illalla ja aamulla avasin verhot ja nautin tästä maisemasta. Grr...

Juoksin aamulenkkejä Uumajassa ja Tukholmassa. Uumajassa katselin lenkilläni vanhoja taloja ja niiden rakennustapoja. 

Palattuani työmatkalta piti poimia kukkakimppu kotiin heti lentokentän parkkipaikalta. Kukat luovat kotiin sitä kodikkuutta, jota kaipaa, kun sinne palaa. 

Heitin uniformun naulaan ja sonnustauduin ihan ensimmäisiä kertoja tänä kesänä kesämekkoon. Parkeerasin itseni aurinkotuoliin terassille nauttimaan siitä kauankaivatusta kesästä. 

Onni on omistaa ihania ystäviä ja naapureita! Eräs naapurimme ilmoitti jälleen lähtevänsä matkoille ja pyysi meitä käyttämään heidän rantaansa. Ystävämme soitti ja ilmoitti lähtevänsä veneelle ja kysyi, että otammeko hänen avoautonsa mahdollisesti hoitoon neljäksi viikoksi, kuten yleensä kesäisin. No ehkä tämän kerran ;-) Kiitos te ihanat ystävät ja naapurit! 

Muutaman päivän kotona olemisen ja parin pyykkikoneellisen jälkeen olikin taas aika suunnata lentokentälle. Aurinko paistoi ja kesä oli parhaimmillaan, kun saavuin kentälle. Jotenkin hieman nauratti tuo teksti matkakärryssäni. Jotain irvokasta ja hauskaa siinä oli tähän tilanteeseen. 

Lentojen väliset tauot sujuivat totuttuun tapaan. 

Tukholmassa fillaroin läheiselle Nybygget alueelle, joka on eräänlainen asuntomessualue. 

Hienoa arkkitehtuuria ja joitakin hauskoja ideoita siellä oli. 

Pakollinen ruotsalainen "fikapaus" täytyi pitää sisustuslehtien parissa. 

Työvuorot olivat aika iltapainotteisia, joten auringonlaskuja tuli ihailtua. 

Ihanaa aurinkoista heinäkuuta!