November sun

Marraskuun ensimmäinen päivä ja aurinko paistaa. Tästä syksystä voi siis selvitä! Olen ollut ilonen huomatessani, että tämä syksy ei ole tuntunut ainakaan toistaiseksi niin pitkältä ja pimeältä kuin aiemmin. Johtuukohan se siitä, että nykyään meillä on katuvalot vai siitä, että on ollut mielenkiintoista seurata vuodenajan vaihtumista täällä uudessa kodissa? Olen ulkoillut paljon ja syönyt d-vitamiinia. Sekin tuntuu auttavan. 

Illan pimetessä sytytän kaikki mahdolliset kynttilät ja olen nauttinut kiireettömästä ruuan laitosta ja olemme istuneet perheen kanssa ruokapöydän ääressä. Eilisen pyhäinpäivän aattona istuimme raclette grillin ympärillä. Tuli kyllä alpeille ikävä. Tänään saimme pöytään myös poikani ystävän ja nautimme ajan kanssa valmistettua paellaa ja luonnollisesti punaviiniä. 

Meidän perheessä myös glögikausi ja joulutorttuvaihe on alkanut. Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta syksy maistuisi paremmalle. 

Tänään innostuin hankkimaan myös uuden kukkaruukun, jota suunnittelin pikkujoulukuuselle. Nyt siihen kuitenkin päätyi pihasta kuivahtaneita oksia. Sillä reissulla tapasinkin ihanan Fridan http://kotikaupunginlaidalla.blogspot.fi/ blogista. Olipa kiva halata aivan livenä! 

Tunnelmallista marraskuuta! 

Tapahtui viikolla

Tällä viikolla on kotona poltettu kynttilöitä sisällä ja ulkona pimeyttä vastaan. 

On potkittu lehtiä pihassa (huom. ei olla haravoitu, eikä olla siitä myöskään stressattu). 

Haarukoitu loppusyksyn lomamatkakohdetta kriteerinä ei liian pitkää lentoa, eikä suurta aikaeroa. Kohteessa pitää olla urheilumahdollisuuksia eikä liian kuuma urheiluun. Pelkkä aurinkotuolissa makailu ei meidän lomalla täytä haluttuja lomatoiveita. 

Lisääntyvää syksyn pimeyttä jaksaa taas paremmin, kun on mitä odottaa. 

Eteisen itämainen matto sai uuden kodin kylpyhuoneesta ja pari vapaapäivää kului sitten uuden maton metsästykseen ja sen vaihtamiseen. Ensiksi otin tähän TineK:n mustan juuttimaton ja sitten kävin vaihtamassa sen seuraavana päivänä minun sielunmaisemaani sopivampaan beigeen juuttimattoon. Sen seuraksena sainkin maalata sitten eteisen kenkähyllyn ja myydä muutamat lasten pieneksi jääneet gore-tex kengät. Kuluuhan ne vapaapäivät näinkin ;-) 

Työmatkallani Åre Östersundissa näin kaupungilla jo jouluvaloja. Ne näyttivät oikein kivalta, etenkin kun kylässä oli jo muutama aste pakkasta ja purevan kylmä tuuli. 

Åre Östersundissa sain myös viikon parhaat naurut, kun huoneeseeni saavuttuani löysin yöpöydältäni seuraavan iltapalan: 

"Get me something to eat" Oliko se tarkoitettu minulle iltapalaksi vai jollekin muulle, ei selvinnyt minulle ;-) 

Seuraavana päivänä ihastelin saaristomerta toimistoni ikkunasta. Ruskehtavaksi muuttuneet rantakaislikot muistuttivat erehdyttävästi hiekkarantoja. 

Työmatkani pikaruokailusta, vitamiinien saannista ja iloisista hymyistä vastasi jälleen tuttuun tapaan Joe&Juice. 

Amsterdamin tuliaisia kotiin: aamulla poimittuja ruusuja ja syysiltoja lämmittäviä punaviinejä. 

Eilen aamulla heräsin jäätävään migreenikohtaukseen. Oksentelun ja huivi silmien edessä makailun sekä lääkkeiden ottamisen jälkeen sain sen onneksi  iltapäiväksi jollakin tasolla hallintaan. Mieheni sisar Kööpenhaminasta saapui meille tyttärensä kanssa. 

Oli ihana nähdä, kuinka serkukset riemuitsivat yhdessä ja mekin saimme vaihtaa rauhassa kuulumisia mieheni siskon kanssa. Halatessani sisarta hänen saapuessaan liikutuin aivan kyyneliin. Niin harvoin me voimme tavata ja niin rakas hän minulle on. Minulla ei ole omaa sisarta ja toisinaan tuntuu siltä, kuin mieheni sisar olisi siskoni.  

Aamuisen migreenikohtaukseni vuoksi jouduin luopumaan kulinaristisista ruuanlaitto haaveistani ja tarjoilumme olivat hyvinkin helppoja ja arkisia. Tämä on minulle hyvin vaikeaa, kun mielelläni tekisin jotakin haasteellisempaa ja herkullisempaa. Oli kuitenkin ilo huomata, että päivän / illan tunnelma oli erittäin lämmin ja rento, ruuista huolimatta. Ehkä tämä oli jonkin sortin opetus minullekin, täydellisyys ei aina ole hyvästä ;-) 

Tämän päivän pyhitän sille, että en aio tehdä mitään erikoista! Mieheni lähti jo nostamaan venettä. Kausi on siis takana. Se on aina yhtä haikeaa. 

Rauhaisaa sunnuntaita sateesta huolimatta! 

Parasta perjantaita

Aamulla herätys oli taas neljä tuntia ennen kukonlaulua. Lähdin töihin ja palattuani töistä illalla oli talossa vain kissa kotona. Sytyttelin kynttilöitä, laitoin takkaan tulen, puin villasukat ja verkkarit jalkaan. Kääriydyin pehmeään peittoon, keitin kupin glögiä. Istuin hiljaisuudessa takkatulen rätistessä ja kissan kehrätessä. Illan pimetessä luin blogeja ja nautin. Nämä on niitä elämän pieniä onnellisia hetkiä, joilla lataan akkujani täällä kotipesässä. 

   

Hetkeä myöhemmin takan ääressä istui jo koko perhe, paitsi vanhin tytär, joka on purjehtimassa kutsuleirillä Ruotsissa. 

Suloista viikonloppua! 

Oma koti kultaakin kalliimpi

Alkuviikko on hurahtanut työmatkalla kuin siivin. Mikään ei siis voita sitä tunnetta, kun ajaa auton pihaan ja palaa kotiin. Siis mikään ruusutarha ei voita kotioloja! Sitä huokaisee syvään ja nauttii seuraavasta kolmesta vapaapäivästä. Laitoin kynttilät palamaan sisälle ja ulos. Valmistimme hyvää ruokaa, mies grillaili pihvit ja minä tein salaattia. Joimme lasilliset täyteläistä punaviiniä, halasin rakkaita ja juttelimme kuulumisia. Kaksi lasta olivat lähteneet purjehduskisoihin Ruotsiin ja yhdellä lapsella on tällä yökylässä kaveri. Aah, ihanaa kömpiä omaan sänkyyn! 

 

Ihanaa, rentouttavaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua! 

 

Oi, ihana syyspäivä!

Vihdoinkin kirpeä raikas aurinkoinen syyspäivä! Päivän parhaat hetket olivat:
Kävely rannalla tyttäreni ja hoitokoiran kanssa. 

 

 

 

 

 

 

Illan päätteeksi perheen taas kokoonnuttua purjehdustreeneistä, autohuoltamo keikalta ja ratsastustunnilta kotiin sytytin kynttilät ja laitoin takkaan tulen. Poikani jopa nukahti takan ääreen, siihen pehmeään lämpöön. 

Söimme päivällistä yhdessä ja leivoin omenapiirakan. Pimenevä ilta, takkatulen lämpö ja omenapiirakan tuoksu ovat syksyä parhaimmillaan.

 

Nautinnollisia syyspäiviä! 

  

 

Ei se nyt niin paha olekaan

Syksy nimittäin. Olen vältellyt koko sanaa ja ajatustakin ko. vuodenajasta kaikin keinoin.   Olen uskotellut, että kesä jatkuu ikuisesti, kunhan vain uskon siihen tarpeeksi kovasti. Tänään pääsin sinuiksi saapuvan syksyn kanssa. En tiedä johtuiko valaistumiseni kolmen päivän työmatkasta Euroopassa ja sitä seuraavasta aah, ihanaa olla kotona tunteesta vai johtuiko se kenties siitä, että laitoin takkaan tulen pitkästä aikaa. Syksy tulee joka tapauksessa, joten parasta kerätä kaikki voimansa ja kääntää asia parhain päin! Näinhän se on, että asenteesta on kaikki kiinni. Niin myös oma onnellisuutemme, oli sitten kesä tai syksy!   

 

Syksy on rauhallista aikaa, palataan kotiin sisälle, poltetaan kynttilöitä ja takkaa, luetaan kirjoja. Keräännytään jälleen kesälomien jälkeen ystävien kanssa pöydän ääreen rupattelemaan ja syömään. Syksyisin ryhdistäydyin (kaiken grillailun jälkeen) ruuanlaiton suhteen. Haluan kokeilla uusia reseptejä usein juuri syksyllä. Kesällä ei tule myöskään paljon leivottua, mutta syksyyn se jotenkin kuuluu. Mikä on ihanampaa, kuin tulla sisälle viimasta ja keittää kahvit ja nauttia vastaleivottua tuoksuvaa leivonnaista. Jostakin syystä minulla yleensä iskee myös armoton urheiluvimma syksyisin. Useimmiten sen tietysti aiheuttaa talvilomaksi varattu alppimatka ja innostus siitä, että haluaa saada lomastaan kaiken ilon irti. Omat ja lasten harrastukset alkavat ja ne tietävät aina uusia asioita ja ihmisiä. Odotan jo malttamattomana sieniretkiä. On ihana ottaa höyryävät termospullot matkaan mukaan ja samoilla metsässä kahisevien lehtien seassa ja istahtaa sitten kannonnokkaan nauttimaan eväitä. Syksyllä kuuluu myös käydä leffassa ja teatterissa tai käpertyä sohvalle huovan alle rakkaiden kanssa seuraamaan tv:tä.   

 

 

Vanhin tytär saapui purjehdustreeneistä ja parkeerasi suoraan takan ääreen. 

Keräsin muiden lasten kanssa tänään pihastamme puolukoita ja teimme vispipuuroa iltapalaksi. Syksyistä tekemistä sekin.

Kesä on ollut todella upea ja täynnä ihania tapahtumia ja hetkiä! Vähitellen on aika hyvästellä aurinkoinen kesä ja toivotella hyvä ja rauhallinen syksy tervetulleeksi. 

Uskon, että sekin tuo tullessaan paljon kaikkea hyvää ja kaunista! 

"Innokkaana" syksyä odotellen.

 

Sade. Mikä ihana tekosyy.

Sataa ja tuulee. Silloin pitää sytyttää kynttilöitä ja paljon. Kuljen kotona pyromaanin tavoin ja tuikkaan tulen joka kynttilään. Aloitan yleensä ulkoa ja jatkan sisälle. Kynttilät luovat niin kodikasta ja lämmintä tunnelmaa, ne tuovat hyvää mieltä ja rauhaa. Erityisen viihtyisältä ne näyttävät aurinkotuolin vieressä. Olin suunnitellut tälle illalle jotakin ihan muuta kuin sateen ropinan kuuntelua, mutta tästä tuli hyvä ilta! Näin se on, että asiat pitää aina kääntää parhain päin. 

 

Hain pihasta kauden ensimmäiset raparperit ja aloimme leipomaan nuorimman tyttäreni kanssa raparperipiirakkaa. Raparperit ovat suurta herkkuani!

Kermaviili, joka löytyi kaapista olikin mennyt vanhaksi, joten lähdimme hakemaan kaupasta uutta. Samalla matkalla saimme hyvän syyn poiketa kirjakauppaan. Olen jonkin aikaa suunnitellut lukevani "Onnen koukkuja" kirjan. Pidin kovasti "Siilin eleganssi" kirjasta. Tätä Onnen koukkuja on kehutti samantyyliseksi. Odotan innolla! Kerran yritin saada kirjan jo kirjastostakin. Varauksia oli muistaakseni reilu kolmesataa, joten päätin hankkia sen. Tänään oli juuri sopiva sää kirjakauppavisiitille. 

 

Laitoin takkaan tulen. Takka tuo hyvää pehmeää lämpöä. Kävin tänään Oslossa ja sain sieltä uuden Bonytt sisustuslehden. 

Siellä oli muutamia aivan hurmaavia kuvia! Oslossa muuten oli vähintään yhtä sateinen ja tuulinen sää kuin täällä. Öljy ei näköjään takaa aurinkoa.  

 

Kun on herännyt aamu neljän jälkeen ja lähtenyt töihin, on oikeastaan aika ihana ottaa ihan rennosti sohvalla. 

 

Jaskakin tuli syliini lepäilemään. Kissat osaavat luonnostaan tuon jalon laiskottelun taidon.

 

Teekuppi kädessä on kiva katsella sadetta ja miettiä purjehdusjuttuja.

 

Kolme muuta perheenjäsentämme lähti pursiseuramme ensimmäisiin Onsdagssegling kisoihin. Olin suunnitellut lähteväni heidän mukaansa, sillä Paven (pursiseuramme hurmaava vanha paviljonki läheisessä saaressa) avattiin tänään. Olin myös laittanut itselleni takarajaksi tämän päivän ikkunoiden pesuun, mutta sade, mikä ihana tekosyy!