Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

maanantai 25. toukokuuta 2015

Onnellinen hippiperhe

Nuorin tyttäreni halusi järjestää syntymäpäiväjuhlansa vanhempieni kesämökillä luokkatovereidensa kanssa. Vanhempia ei kuulemma tarvita mökille. Hän täyttää kesällä 11v. Ilmoitettuani, että he ovat hieman liian pieniä mennääkseen viikonlopuksi kavereiden kanssa mökille sain kuulla kuinka häntä aina pidetään niin pienenä. Kaikki muut taas saavat kulkea mökeillä ja vaikka missä. Niin varmaan. 

Päädyimme järjestämään mökkibileet meidän kotimme piharakennuksessa. Asumus näytti mieheni sanoin siltä, kuin siellä asuisi onnellinen hippiperhe. Etenkin siltä se näytti illalla, kun maja oli ahdettu täyteen patjoja ja erilaisia peittoja. Mökin nurkassa puhalsi auton sisätilalämmitin ja kaikenlaista evästä ja valoa oli viritelty. Tultiinpa yhtä valoa hakemaan myös kotoa klo 02.30.  




Oikeana syntymäpäivänä keskellä kesää on vaikea järjestää juhlia kavereille, kun kaikki ovat lomilla. Järjestämme juhlat yleensä keväällä kouluen päättyessä tai syksyllä kouluen alkaessa. Näiden vuorokauden kestävien juhlien jälkeen olin aika helpottunut, että juhlat ovat tältä vuodelta nyt ohi. 



Katsellessani tyttäreni ystäviä olen ylpeä siitä, että hänen ystäväpiirinsä on maailman pienoiskoossa. Ihonväri, sukupuoli, uskonto tai mikään muukaan tämänkaltainen asia ei ole ystävyyden esteenä. Oli myös ihana nähdä miten hieno ryhmädynamiikka heillä oli yhdessä. Jokaisella oli oma roolinsa ja kaikkia arvostettiin juuri sellaisena kuin he ovat.  



"Onneksi chipsejä jäi myös minulle. Kukaan ei huomaa, jos nappaan muutaman!"


Pinjata tuntuu olevan vuodesta toiseen aina yhtä suosittu leikki. 




Näin "mökillä" kuin ollaan niin olihan rannassakin pakko leikkiä, vaikka talviturkkeja ei vielä heitetty.  



Vieraiden lähdettyä seuraavana päivänä kotiin, tyttäreni tuli välittömästi luokseni ja sanoi: "Äiti voidaanko me lähteä nyt Linnanmäelle!" Siinä vaiheessa luulin, että tämän täytyi olla vitsi, kunnes minulle selvisi, että hän oli tosissaan. Linnanmäki saa odottaa, menin päiväunille. Niinkuin kyllä lopulta tyttärenikin. 


Taas yksi juhla takana, toivottavasti monta edessä! 


6 kommenttia:

  1. Ihanat tunnelmat!! Mäkin olisin viihtynyt :) Muuten täällä meillähän ei saa edes jäädä kotiin yksin alle 12 vee - arvaa onko purtu hammasta yhteen aika paljon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hurjaa, jos alle 12v. ei saa jäädä yksin kotiin. Vaatii varmasti aikamoisia järjestelyjä.

      Poista
  2. Ihanat mökkibileet! :) Hienoa että pääsitte kompromissiin ja tytär sai mukavat synttärijuhlat.
    Muistan omien tyttöjen kanssa käydyt keskustelut kiukutteluineen ja itkuineenkin. Aina ei ole helppoa päästä kaikkia osapuolia miellyttävään lopputulokseen. Joskus tyttöjen pahimpina teinivuosina tuntui ettei juuri mistään oltu samaa mieltä, ainakaan ilman mitään "vääntöä" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkaa olemaan kohta kolme lasta tuossa "vääntöiässä", joten tiedän tunteen. Ihmiset lohduttavat, että vääntö vähenee taas iän karttuessa. I hope.

      Poista
  3. Onnea tyttärellesi jo näin etukäteen! Ihanan oloiset juhlat!
    Inkeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, välitän onnittelut hänelle!

      Poista