Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

lauantai 10. tammikuuta 2015

Lisää elintilaa

Tämä viikko on ollut hyvin kierrätyshenkinen. Olen kierrättänyt autolla ympäri pääkaupunkiseutua rikkinäistä höyrysilitysrautakeskusta pelkääjän paikan lattialla. Tarkoitus on viedä rauta kierrätykseen. Missä senkin oikea kierrätyspaikka mahtaa olla? Huomenna sen selvitän, ellei teistä joku osaa neuvoa. 

Minulla on ollut myyntipöytä kirpputorilla, jonne olen kantanut jätesäkeittäin lasten leluja, kirjoja, lasten vaatteita, omia vaatteita, miehen vaatteita ja koriste-esineitä. 
Jäin miettimään koriste-esineen tarinaa. Toisinaan saa lahjaksi esineitä, jotka eivät vain mitenkään sovi omaan kotiin tai ne ovat täysin tarpeettomia, silloin ne ovat minulle kierrätystavaraa. Harmittaa lahjan antajan puolesta. Olisipa hän tuonut kukkia tai lahjoittanut rahat hyväntekeväisyyteen. Mietin, että miksi joskus myös itse ostetut esineet ovat hetken kuluttua kirpparille päätyvää "roinaa".

Purkaessani tänään kirpparipöytääni näin kaksi aivan uudenveroista pehmoeläintä; gorillan ja nallen jääneen myymättä. Huomasin kassalla kaksi pientä lasta vanhempiensa kanssa. Kysyin vanhemmilta, saanko antaa eläimet lapsille. Olipa kiva nähdä lasten iloiset , joskin hieman hämmästyneet ilmeet halatessaan näitä uusia ystäviään. Tänä vuonna yritän entistä enemmän ilahduttaa outoja ihmisiä pienillä hyvillä teoilla. Ajatelkaa, jos jokainen maailman ihminen tekisi edes yhden pienen ilahduttavan teon päivässä / kuukaudessa. 

Päätin, että ostan tästä lähtien aina ihmisille lahjaksi elämyksiä, ruokaa, juomaa, kynttilöitä tai kukkia. Ellen sitten satu todellakin tietämään, mitä ko. henkilö on vailla. Toiseksi päätin, että harkitsen tarkkaan uusien esineiden ostamista kotiin. Mietin (niin olen kyllä tehnytkin jo pitkään) mihin ne kotona sijoitan ja mistä esineestä luovun, jos tuon uuden esineen kotiin. Olen yrittänyt vähentää tavaraa kotona ja olen siinä suhteellisen hyvin onnistunut. 
Meillä ei juurikaan enää ole esineitä, joilla ei ole jotakin funktiota tai joista emme pidä. 


Tämän sympaattisen tarjottimen päätin pitkällisen harkinnan jälkeen pelastaa kirpparilta meille. Sen pohjassa oli kaiverrettu nimikirjaimet ja päivämäärä. Vuosiluku oli 1931. Se sopi meille tänne, onhan talomme myös rakennettu 30-luvulla. Kiinnostaisi selvittää lautasen tarina. Nimilyhenne lautasen pohjassa ei ole minulla tiedossa, joten päätin, että G.L. on varmasti sanoista Good Luck. Tuokoon se siis onnea tälle vuodelle ja vuosiksi siitä eteenpäin!  Toisen roina oli jälleen toisen aarre. 


Olen viehättynyt ajatuksesta "tavara päivässä 365"- aatteesta ja yritän sitä omalla tavallani toteuttaa. Olen yrittänyt jo useamman vuoden. Kirppariviikon aikana lähti varmasti kahden kuukauden tavara päivässä roinat kiertoon.

Jollakin hullulla tavalla haluaisin joskus kokeilla myös samaa kuin dokumenttiohjaaja Petri Luukkainen, joka oli siirtänyt koko omaisuutensa varastoon. Takaisin hän sai hakea yhden tavaran päivässä.

On mielestäni vapauttavaa luopua tavarasta. Huomata, että se on vain tavaraa. On enemmän tilaa hengittää, on tilaa luovuudelle ja elintilaa. 
Vähemmän tavaraa ja ostamista tarkoittaa myös vähemmän työtä ja se taas tarkoittaa enemmän aikaa tehdä niitä asioita, joita oikeasti pidämme elämässämme tärkeänä. Lisäksi vähemmän tavaraa tarkoittaa vähemmän luonnon tuhoamista ja enemmän tilaa kaapeissa. 

Katselen tulevaisuudessa mielummin kaunista luontoa ja eläimiä elinympäristössään, kuin kaatopaikkoja. 

Tällaisissa ajatuksissa tänään. 

P.S. Vaatelakkoni on pitänyt, eikä ole edes tehnyt tiukkaa. 



13 kommenttia:

  1. Täällä on kuule ihan samanlaiset tunnelmat =). Jostain syystä on iskenyt tavara ahdistus ja meinaan minäkin viedä kirpparille myyntiin ja sieltä sitten kierrätyskeskukseen elleivät mene kaupaksi. Samoin lupasin itselleni, että todella harkitsen jokaisen ostoksen, tarvitsenko sitä todella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä tuntuu olevan liikkeellä. Kivaa alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  2. Tavara-ahditus on nykyihmiselle hyvä asia ja josko sen myötä, kun näistä puhutaan, ihan kaikki alkaisivat olla entistä valistuneempia uusien hankkimisen suhteen. Hyvä päätös antaa itse lahjaksi juuri noita, mitä listasit! Ne ilahduttavat saajaa eniten, koska takuuvarmasti eivät vaivaannuta.

    Upea tarjotin! Esineet, jotka ovat helmiä, pääsevätkin paremmin oikeuksiinsa, kun ympäristö on siivottu turhasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, että ahdistus ajaa ihmisen aina muutokseen ;-) Se on totta, että itselle tärkeät esineet saavat arvoisensa ympäristön, kun kaikki turha on siivottu pois. Hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  3. Tykkäsin niin tuosta, kun annoit gorillan ja nallen vieraille lapsille. Kiva teko. Ja ihanan tarjottimen löysit, hyvän onnen tarjottimen. Minulle on käynyt vähän toisin päin. Olen aikaisemmin ollut aika minimalistinen tavaroitten suhteen, tosin työ vei niin paljon voimavaroja, etten oikein ehtinyt kotia ajatellakaan. Nykyään ostan enemmän... vaan kuitenkin harkiten. Ja olen minä turhista tavaroista luopunutkin, siellä taustalla lienee edelleenkin tuo, vähän on kaunista- ajatus.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tiedän, että gorilla ja nalle pääsivät hyvään kotiin ;-) Harkitseva ostaminen on aivan eri asia kuin sellainen kertakäyttöostelu ja jokainen tietysti tehköön miten itsestä parhaalta tuntuu. Iloa viikkoosi!

      Poista
  4. Tiedän niin tuon ihanan tunteen, kun kirpparimyynnin jälkeen on päässyt eroon turhasta ja kaapeissa on tilaa, josta löytää nyt ne oleellismmat. Joka kerta terästäydyn aina pitkäksi aikaa välttämään turhia hankintoja. Nyt olen innostunut käyttämään enemmän kirjastoa ja vähemmän kirjakauppaa sekä harkitsemaan hyvin tarkkaan vaatehankintoja - tosin vastapainoksi olen pitkästä aikaa taas kauhean innostunut ompelemaan itse.

    Meillä on sama tilanne: kaikkea alkaa olla ja se mitä silloin tällöin tarvitaan halutaan hankkia itse, jotta se on mieluista ja sen myötä pitkäikäistä ja mielellään vielä monikäyttöistäkin. Nuo kukkat, kynttilät, ruoat ja juomat ovat ihanien saipppuoiden, servettien, yms. "joka tapauksessa kulutettavien ja katoavien" lahjojen ryhmässä aina mieluisia. Myös aineettomat palvelut, elämykset ovat hienoja, jos tietää mistä lahjansaaja tykkää. Toisaalta valokuvatkin vievät vähän tilaa ja ovat usein tärkeitä.

    Onnistumisen hetkiä ja iloa projektiin, se vie varmasti taas osaltaan kohti entistä onnellisempaa elämää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen myös lisännyt kirjaston käyttöä. Tosin joululahjaksi muutama kirja tänne taas tulikin. Oj, osaisipa ommella itse! Olet oikeassa saippuat ja servetit ja valokuvat ovat myös hyviä lahjoja. Ne olinkin jo unohtanut. Kivaa viikkoa!

      Poista
  5. Olipa taas jälleen hyvä postaus sinulta! Itseä kans ahdistaa tämä nyky ihmisten "hamstraus" tai aina heti miten pitää vaihtaa uuteen malliin esim.puhelimet, tv...kääk mikä siinä vanhassa oli vikana? Niin vanhassa vara parempi. Kun vielä kans saisin itsestäni kans niin paljon kiinni että saisin tyhjennettyä parit kaapit niin olisin varmaan tyytyväisempi..kun vaan en osaa kirpparille lähtä myymään joten punaisen ristin kontti tulee (toivottavsti) pian saamaan pari jätesäkillistä vaatetta sekä "rompetta".
    Ihanaa viikonloppua sinulle <3
    -Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Näin se on, että itse ainakin olen onnellisempi, kun kaapeista löytää helpommin olennaisen. Hyvää alkavaa viikkoa!

      Poista
  6. Hieno postaus erittäin tärkeästä aiheesta!
    Yhteiskuntamme suosii kuluttamista, sitä ihannoidaan ja se esitetään tavoiteltava nautintona. Olen huomannut että varsinkin nuoret lankeavat helpommin tähän ansaan ja esimerkkinä voisi mainita juurikin puhelimet, tabletit, läppärit yms. joita jatkuvasti vaihdetaan entistä uudempiin ja tehokkaampiin. Myös ns. kilpavarustelu johtaa helposti materian hankkimiskierteeseen, mutta se on loputon ja mielestäni oikeastaan aika surullinen kierre, sillä aina löytyy joku, jolla on hienompi asunto, auto tms. sekä enemmän ja kalliimpia vaatteita yms.
    Olisi hienoa, jos yhä useampi meistä ymmärtäisi että ollaksemme onnellisia, tarvitsemme huomattavasti vähemmän materiaa, kuin mitä luulemme. Sen sijaan erilaiset kokemukset ja elämykset, aika jonka vietämme läheisten ja ystävien kanssa, mieluisat harrastukset jne. ovat avain onnellisempaan ja tasapainoisempaan elämään, ainakin itse koen näin.
    Tuo tarjotin on todella kaunis ja mielenkiintoa herättävä. Olisi ihana tietää sen tarina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On ymmärrettävää, että kauppiaat suosivat kulutuskäyttäytymistä lisääviä toimia. Olen samaa mieltä, että kilpavarustelu on mielestäni hyvin surullinen ilmiö. Kuvaahan se jonkinlaista henkistä tyhjiötä. Olen samoilla linjoilla mainitsemiesi onnellisuutta lisäävien asioiden suhteen. Lisäksi uusien asioiden oppiminen ja luonnossa liikkuminen, kulttuurielämykset ja uudet maat ja kulttuurit ovat mielestäni selvästi onnellisuutta lisääviä asioita materian sijaan.
      Olisi todella mielenkiintoinen tietää, mitä tuo päivämäärä merkitsi tarjottimen saajalle!
      Hyvää uutta viikkoa!

      Poista
  7. Ehkä olet jo selvittänyt missä lähin Sortti-asemasi silityskeskuksen kierrättämiseen on, mutta tietämättömille lukijoille hsy.fi kertoo missä pääkaupunkiseudulla on esim elektroniikan keräyspaikat jne.

    Mukavaa alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista