Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

Entä jos alkaisit tehdä ihan mitä huvittaa

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Henkinen kankkunen

Oletteko te muut koskaan huomanneet, että esimerkiksi oikein onnistuneelta lomamatkalta palattuanne iskee jonkinlainen henkinen kankkunen? Se on sellainen tylsämielisyyden tila, jossa oikein mikään ei maistu miltään. Se on sellainen normaalista poikkeava tunne, että mikään ei oikein innosta. Sitä ei oikein tiedä mihin ryhtyisi ja mitään ei saa aikaiseksi ja väsyttää. Olen kärsinyt alkuviikon tästä henkisestä kankkusesta. Luulen, että se johtuu viime viikonlopusta ja hiljaa hiipivästä kesän päättymisestä. Viime viikonloppu oli niin lähellä täydellistä viikonloppua kuin se vaan saattaa ja kesäkin on ollut ilmojen puolesta ja muutenkin aika huippu! 

Lauantaina meidät oli kutsuttu ystäviemme purjeveneelle. Teemana oli mennä seuraamaan lastemme purjehduskisoja, jotka järjestettiin Rysäkarin edustalla. Lähdimme liikkeelle heti aamusta ja veneelle päästyämme meille tarjottiin lasilliset kuohuviiniä tuoremehun kera eli Mimosat. Aurinko paistoi taas täydeltä terältä, joten päivä ei olisi paremmin voinut alkaa! 
Päivä joka alkaa kuohuviinillä ei voi epäonnistua. 


   Perille päästyämme laitoimme veneen ankkuriin, seurasimme kisoja, juttelimme, söimme lounasta ja yksinkertaisesti nautimme tästäkin loppukesän upeasta päivästä! 

Illaksi meidät oli kutsuttu toisille ystävillemme saareen kylään. Hyppäsimme siis purjeveneeltä suoraan kumiveneeseen ja ajelimme illalliselle saareen Espoon edustalle. 


Tämä kesäkeittiö on aivan hurmaava ja ihanalla paikalla. Älkää antako meidän perheen ja toisen perheen hassun parijonon laiturin päässä haitata kokonaisuutta. 

 Hetki ennen kuin neljäntoista hengen seurueemme siirtyy tähän nauttimaan illallista. 
 

Upea ilta sai täydellisen päätöksen, kun jälkiruuan aikaan iloinen puheensorina katkesi ja taivaanrannasta alkoi näkyä ilotulitusta! Näky oli kuin kuohuva samppanja! Nämä ovat niitä päiviä ja hetkiä, jotka jäävät elämään muistoihimme. 

 

Kun illan päätteeksi ajelimme pilkkopimeässä, puolikuun valossa oman perheen kanssa kumiveneellä kotiin, niin ei voinut kuin huokaista syvään -onnesta! 

Hyvää ja energistä viikkoa! 

8 kommenttia:

  1. Henkinen kankkunen - tuttu juttu! Se iskee aina kun on muutaman yön pois kotoa, melkein viikonloppu riittää, saatikka sitten neljä viikkoa putkeen =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että muillakin on näitä oireita;-) Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat esim. lomalta palattuaan, että oli niin ihana tulla kotiin. En ymmärrä. Tarkoittaako se sitä, että heillä oli kurjaa lomalla ;-)

      Poista
  2. Kyllä, tuttu on tuo henkinen kankkunen! Viimeksi tosi paha sellainen iski meikäläiseen Saimaalta palatessamme. Huokailuttavan ihanat nuo kaksi viimeistä kuvaa! Odotan jo kovasti viikonloppua ja muinaistulien yötä. Mukavaa loppuviikkoa sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla, että en ole ainoa. Toivottavasti teillä oli kiva viikonloppu ja paluu arkeen sujuu ilman pahempaa henkistä kankkusta ;-)

      Poista
  3. Tuttu tunne. Kesän loppuminen, loman päättyminen, lähestyvä syksy ja talvi. Joskus tunne tuottaa myös levottomuutta siitä, että mitsä nyt. Sitä pyörii ja hyörii omassa kodissaan, eikä saa mitään aikaiseksi. Aivan mahtava kesäkeittiö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyvin kuvattu tuo "oireyhtymä". Se todellakin aiheuttaa monesti sellaista levottomuutta ja tuloksetonta hyörinää.

      Poista
  4. Henkisestä kakkusesta huolimatta onnistuit tekemään taas hyvänmielen postauksen - kiitos ja mukavaa loppuviikkoa sinnekin!

    VastaaPoista