Artikkelin mukaan nuorempi lapsi on herkästi skitsofreeninen tai autistinen ja menestyy koulussa huonommin, kuin muut. Vanhempienkin elinajan odotus vähenee. Ai jaa, meillä ei ole lapsessa oireita näkynyt. Nuorin lapsemme on aivan loistava koulussa. Ikäeroa isoveljeen on tasan vuosi. Onkohan artikkelin kirjoittaja tai tutkimuksen tehnyt taho mahdollisesti miettinyt sitä vaihtoehtoa, että joku ihminen voi esim. kahden lapsettomuushoidon jälkeen toivoa ihmettä, että kolmas lapsi päättäisi ilmestyä aivan luomuversiona. Ajatella, että näin onnekkaasti sattuisi käymään ja vielä alle sen suositellun ja suunnitellun optimi ikärajan. Annetaanko elämän mennä kuitenkin sillä omalla painollaan! Lapsiahan ei hankita vaan niitä saadaan, jos on onnekas!
Itse en hämmästyisi vaikka lasten vanhemmat ylipäätään eläisivät lyhyemmän elämän, kuin lapsettomat, lasten hankkimistahdista huolimatta. Vanhemmuus on kuluttavaa. Toisinaan se aiheuttaa harmaita hiuksia.
Luulenpa, että äitiys on tehty nykynaiselle liian vaikeaksi jo ilman näitä tutkimuksia ja opastuksiakin. Tukea ja kannustusta asian suhteen tuntuu tulevan kovin vähän, etupäässä kritisoidaan uranaisia ja kotiäitejä. Mikäli lehtiin on uskominen molemmat ovat todella huonoja vaihtoehtoja ja uran ja äitiyden yhdistäminen sehän se vasta hankalaa onkin.
Äitiyttä pian viisitoista vuotta kolmen lapsen kanssa harjoiteltuani olen oppinut luottamaan itseeni ja päätöksiini, jotka sopivat meidän lapsillemme ja meidän perheellemme. Luotan lapsiini, uskon, että he omalla tavallaan tekevät aina parhaansa ja me mieheni kanssa teemme parhaamme heidän hyväkseen. Rakastamme heitä ehdoitta ja jokaisessa tilanteessa. Suosimme kasvatuksessa rakkautta ja rajoja. Parasta perintö mitä vanhemmat voivat lapsilleen antaa ovat juuret ja siivet.
Eipä tässä sitten muuta kuin tehkää ihan mitä teitä huvittaa ja nauttikaa äitiydestä!
Skål (tällä kertaa teemukilla, kun aamulla aikaisin on töihin lähtö)!
Teillä on ollut ihana äitienpäiväviikonloppu!
VastaaPoistaOn ihan totta, että keskustelu vanhemmuudesta ja erityisesti äitiydestä on polarisoitunutta. Toisaalta jos tieteellisessä tutkimuksessa (siitä tässä synnytystiheysasiassakin oli kyse) havaitaan, että jokin käytäntö on mahdollisesti haitallisempaa tai suuremman riskin sisältävää kuin jokin toinen, kyllä sen mielestäni saa tuoda esiin. Varmasti kaikki kuitenkin ymmärtävät, että suurella todennäköisyydellä ongelmia ei tule lapsille eikä vanhemmille, vaikka lapset syntyisivät tiheämpään tahtiin. Vähän sama kuin että kyllä imetyksen hyödyistä verrattuna korvikeruokintaan voidaan puhua, vaikka aivan varmasti suuri enemmistö korvikkeella ruokituista lapsista elää terveinä ja onnellisina. Tämän syntymätiheysjutun kohdalla jäin kuitenkin miettimään, että mistä terveysriski oikein kumpuaa - onko kyse esim. enemmän psyykkisistä tekijöistä kuten vanhempien jaksamisesta, stressistä jne. vai sitten ihan fysiologisista seikoista.
Tuo lasten skoolailuasia hymyilytti itseänikin, mutta siinä taisi onneksi olla kyse vain yksittäisen henkilön mielipidekirjoituksesta. Skål!
Näin se on, tutkimuksia on niin joka lähtöön ja yhtenä päivänä todetaan imetyksen olevan onni ja autuus lapsen tulevan terveyden kannalta ja toinen tieteellinen tutkimus toteaa seuraavana päivänä, että etenkin allergisten äitien ei tulisi imettää lainkaan. Uskoo mihin tutkimukseen uskoo ken uskoo, mutta liiallinen mediamyllytykseen uskominen vie aivan varmasti hakoteille. Tuo syntymätiheys juttu olisi todellakin mielenkiintoista avata hieman tarkemmin. Onko todellakin kyse puhtaasti syntymätiheydestä vai voisiko tulokseen vaikuttaa myös mainitsemasi muut seikat. Entä jos molemmat vanhemmat olisivat esim. kotona pienten lasten kanssa täysin ilman taloudellista huolta, olisiko syntymätiheys tutkimuksen tulokset yhä samoja vai voiko kyse todellakin olla ihan jostakin muusta kuin juuri tuosta lasten syntymätiheydestä, Miten tutkimus korreloi esim. vanhempien stressinsietokyvyn kanssa? Vaikuttaako mahdollinen tukiverkosto tutkimuksen lopputulokseen ja minkä verran?
PoistaKiitos kommentistasi! Skoolataan me vain jatkossakin lasten kanssa!
Voi NJ, olipa hienosti kirjoitettu äitiydesta ja ylipäätään oikeudesta elää omaa perhe-elämää omien yksilöllisten mieltymystensä, arvojensa ja hyväksi todettujen tapojen mukaan! Vaikka en itse ole äiti, niin tuollainen pelotteleva-arvostelleva-negatiivinen uutisointi ja tosiaan sen kannustavan ja tukevan uutisoinnin puuttuminen on kurja ilmiö. Samoin kuin se on ärsyttävää, että lapsia tosiaan pidetään tyhminä. Loukkaannuin ja kiukuistuin siitä aina itse lapsena.
VastaaPoistaSulla on muuten hurjan kaunis äiti, eikä voi erehtyä: heti näkee että olette lähisukulaisia :)
Kiitos kommentistasi! Annetaan me ihmisten elää (olivatpa sitten lapsiperheitä tai ilman) omien mieltymystensä ja arvojensa sekä omien hyväksi havaittujen tapojensa mukaan sanoipa tutkimukset ja media mitä hyvänsä.
PoistaKirjoiti jälleen kerran niin asiaa, että. Ja tuo juuret ja siivet, ihanasti sanottu, se on juuri niin. Itse luotan siihen, että kun lasten kanssa keskustelee, on läsnä aidosti ja välittää niin hyvä tulee. Meidän juniori rakastaa myös sushia =D. Ihanaa alkanutta viikkoa. Nautitaan äitiydestä juuri näin.
VastaaPoistaOlen kanssasi täysin samoilla linjoilla, että aito läsnäolo ja välittäminen ovat lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Oli aika hauska muuten huomata, että paikallisessa sushi ravintolassamme oli meidän kanssa yhtä aikaa kuusi muuta pöytää varattuna. Jokaisessa pöydässä istui isä tai äiti (eli yksi aikuinen) ja poika tai tyttö (eli yksi lapsi).
PoistaHaha, juurikin näin :-) Tuntuu, että suomalainen media pitää välillä (usein) ihmisiä tyhminä ja monet asiat tuodaan esiin yksittäisinä totuuksina. Jotenkin se medialuotto suomalaisilla on niin tiukassa, että siitä olisi hyvä oppia pois! Tätä olekin meidän lapsille opettanut. Ole aina kriittinen, ja pohdi etenkin sitä, mitä luet, kuulet ja näet. Välttämättä ne eivät ole totuuksia. Samaahan on menty jo aika päiviä esim. ravintoneuvonnan suhteen. Ruokatotuus on ainoastaan se, jonka virallinen taho oikeaksi sanoo. Yksilöä pidetään hölmönä, kun ei usko tai tekee omiaan. Holhous näyttää usein etenkin toisesta maasta suomalaista mediaa seuraavan näkövinkkelistä melko uskomattomalta :-)
VastaaPoistaMedialuotto istuu todellakin Suomessa tiukassa. Oikeassa olet myös siinä, että meidän mediamme pyrkii holhoamaan ihmisiä aivan uskomattoman paljon. Tähän ei kai pysty kukaan muu kuin ruotsalaiset, jotka ovat tässä(kin) asiassa jopa vielä pidemmällä :-)
PoistaHieno kirjoitus! Voi hyvänen aika. Syyllistämisen ja paineiden luomisen määrä on uskomaton. Heh, tulipahan uutta tietoa. -Ja meilläkin on skoolailtu lasten kanssa. Lapset vichy/mehulla ja aikuiset viinillä. Ja jo kohta 20v. lapsemme ei käytä alkoholia eikä nuoremman teininkään kohdalla ole ollut ongelmaa tai pelkoa alkoholin käytöstä. Kumoa myös skoolausväitteen - uskoisimpa vielä että alkoholi ei nouse johonkin uskomattoman jännän kokemisen tasolle, jota on kokeiltava salaa.
VastaaPoistaHih, tunnistan lammikon ja pissaavan poikapatsaan :-)
Enemmän kannustavia ja äitiyden intuitioon/maalaisjärkeen luottavia artikkeleita mediaan! Ugh! Rakastava elämä kantaa :-)
Näin juuri rakastava elämä kantaa! Hieno kuulla, että teillä on selvitty näistä skoolauksen mahdollisista "karikoista" kunnialla :-)
PoistaPissaava poikapatsas oli minusta tosi symppis!
Hieno kirjoitus! Voi hyvänen aika. Syyllistämisen ja paineiden luomisen määrä on uskomaton. Heh, tulipahan uutta tietoa. -Ja meilläkin on skoolailtu lasten kanssa. Lapset vichy/mehulla ja aikuiset viinillä. Ja jo kohta 20v. lapsemme ei käytä alkoholia eikä nuoremman teininkään kohdalla ole ollut ongelmaa tai pelkoa alkoholin käytöstä. Kumoa myös skoolausväitteen - uskoisimpa vielä että alkoholi ei nouse johonkin uskomattoman jännän kokemisen tasolle, jota on kokeiltava salaa.
VastaaPoistaHih, tunnistan lammikon ja pissaavan poikapatsaan :-)
Enemmän kannustavia ja äitiyden intuitioon/maalaisjärkeen luottavia artikkeleita mediaan! Ugh! Rakastava elämä kantaa :-)