Tapahtui viikolla

Mikäli joskus olen haaveillut elämän yksinkertaistamisesta, niin tällä viikolla on elämäni pyörinyt todella pienissä piireissä. Kolme päivää makasin sängyssä korkeassa kuumeessa ja nousin muutaman kerran vain vessaan tai jääkaapille. Vuoden työntekijän palkintoa odotellessa vietin loppuviikon etovan olon ja vatsakivun merkeissä kylpyhuoneen läheisyydessä. Mahtavaa viettää vapaa viikkonsa sairaana. Peruutukseen menivät niin hammaslääkärikäynnit kuin ystävien tapaamiset, tennistunnit ja ratsastus.

 

Olen juonut sitruunavettä, syönyt hedelmiä, nappaillut vitamiineja ja keitellyt litrakaupalla teetä. Olen tuijotellut kattoa ja ulos ikkunasta.

 

Olen nukkunut viikon aikana varmasti enemmän kuin moniin kuukausiin.

 

Tilasin netistä kirjan Tillbaka i stallet. Kirjan on kirjoittanut eräs tallitädiksi palaava ruotsalainen. Ruotsissa tallille palaavia tätejä (ent. ponityttöjä) on kuulemma todella paljon. 

Pyjamassa hiihdellessäni on ollut aikaa lukea. 

Olen viikon aikana katsellut televisiota, enemmän kun koko viime vuonna. Olen katsonut

mm. Vuosia nuoremmaksi -jaksoja. Sillä seurauksella, että eräänä aamuna istuin papiljootit päässäni. (Perhe oli varmasti sillä kohtaa hyvin huolissaan voinnistani.) Miksi muuten näille kaikille tyypeille täytyy tunkea naamat täyteen botoxia? Muuten ohjelma on mielestäni varsin onnistunut ja me kaikki voisimme hetkittäin huolehtia itsestämme enemmänkin.   

 

 

Meidän oma stalkkaaja on seuraillut minua tiiviisti.  

 

Aivan kuin joku tuijottaisi minua syödessäni aamiaista. 

 

Polttelen kylpyhuoneessa aina tuoksukynttilöitä. Tämä greipin tuoksuinen Edbladin soijavahakynttilä on ihanan raikas. 

 Poistuin kotoa viikolla kolme kertaa, kerran ruokakauppaan ja toisen kerran hain tyttäreni tallilta ja kerran koululta. 

 

Toivottavasti huomenna lomaviikkoni viimeisenä päivänä olisin jo ratsastuskunnossa. Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa myös teille! 

Kevättä kohti

Olen ollut flunssassa vällyjen alla kolme päivää. Tänään tuntui siltä, että taisin jäädä henkiin ja kuumekin on poissa ja toivottavasti näin pysyykin. Lähdin pienelle happihyppelylle ulos. Huolimatta siitä, että silmälasit olivat heti tihkusateen sumentamat ja sumuiselta näytti oli sitten laseja tai ei, havahduin ihmettelemään hiirenkorvalla olevia oksia. Olin kuulevinani myös lintujen viserrystä, sillä tavalla keväisellä sävelellä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. 

 

Kevätfiiliksestä innostuneena ostin ruokakauppareissulla tulppaaneja. Yllätin jopa itseni ostamalla toisen kimpun värillisiä tulppaaneja. Kaikkea se kevät teettää! 

 

Päivän paras uutinen löytyi Instagramista ja se oli tämä: 

 

Ihania keväisiä talvipäiviä teille! 

 

 

 

Tapahtui viikolla

Mikä olisi mukavin tapa aloittaa viikko kuin käymällä hammaslääkärissä? Alkuviikko meni muutenkin ihmisiä huoltaessa; tyttären silmälääkärissä ja omalla kampaajalla. 

Taitava kampaajani ja hauska ystäväni Jani Lännenmäki ja hänen My Salon kampaamonsa sijaitsee keskustassa ja yllä oleva kuva on sieltä. 

 

Pyrin aina yhdistämään kampaamokäynteihini jonkun ystävän tapaamisen. Tällä kerralla sovimme aamukahvit erään ystäväni kanssa Kaffecentralen kahvilaan. Olisihan se pitänyt arvata, että ystäväni, joka on vuosia Italiassakin asunut löytää kahvilan, jossa saa maailman parasta kahvia -seurasta puhumattakaan!

 

Alkuviikon hiihtoretkestämme kirjoittelin täällä jo aiemmin. 

Auton talvirenkaat ovat päässeet tositoimiin lähipäivinä. Jouduin ostamaan uudet renkaat, koska vanhojen pito ei oikein enää vakuuttanut. Löysin Larusta pienen perheyrityksen, jossa tytär ja isä ovat töissä. Yrityksen nimi oli Trando Oy. Voin suositella. 

Torstaina oli taas tennisvalmennustuntini. Se on aina yhtä hauskaa! Todella hyvää liikuntaa ja sen lisäksi maailman paras valmentaja Ari ja loistopelitiimimme. 

 

Säästän teidät kuvalta, joka kuvaisi meitä punaisissa hikisissä kasvoissa ja saunaan kaipaavilta likaisista hiuksilta. 

Perjantaina nuorimmalla oli täällä yövieras. Vietimme koko porukka perheen yhteistä raclette-iltaa. Kaikilla oli jo kova nälkä, joten siinä vaiheessa, kun kamera tuli mieleeni, oli kaikki jo syöty. :-) 

 

Lauantaina menimme vanhimman tyttäreni toiveesta Jäähallin kirppikselle myymään. Se on kyllä mainio tapa tavata sellaisia ihmisä, joita ei muuten tapaisi. 

Lauantai illan kävelyllä mietin, että joko jäälle pian uskaltaisi mennä? 

Illalla katselimme mieheni kanssa Netflixistä ranskalaisen elokuvan Rakkaus. Liikuttavan ihana tarina. 

 

 

Sunnuntaina aurinko paistoi kauniisti ja pakkastakin oli sopivasti. Näin, että jäälle oli traktorilla ajettu luistelurata. Jos se kestää traktoria, niin eiköhän se minutkin sitten kanna.

Lähdimme mieheni kanssa jäälle. Huomasimme kuitenkin pian, että luistinten sijaan reitti olisi mukavampi mennä kävellen. 

 

 

Jäällä törmäsimme myös tuttuihin. 

 

Poikani piti kaverinsa kanssa kioskia ja myivät trangiassa lämmitettyä mehua. 

 

Eräs naapurimme pitää kanoja. Maksoimme naapurin lapsille mehut ja korvaukseksi he antoivat kanojensa aamulla munivia munia. Ei ollut oravannahkakauppaa vaan munakauppaa. 

 

Kotona valmistin meille ruokaa, mm. näistä luomumunista. Täydellisen viikonlopun kruunasi vielä illan ratsastustuntini ja onnistuneet laukkaharjoitukset tällä "rallimammalla", joka nimi on Pulla. 

 

Illalla lämmittelimme saunassa ja takkatulen ääressä. 

 

 

Leppoisaa viikkoa! 

 

 

 

Talvi olet kaunis

Kuulun niihin ihmisiin, jotka rakastavat sekä talvea, että kesää. Paras talvisää minun mielestäni on kunnon sielukas lumimyrsky tai sitten pieni suloinen pakkanen, jota  aurinko hyväilee. 

Viime viikolla nautin aurinkoisista talvipäivistä sekä kotona, että työmatkalla Turussa. 
Molemmissa oli kyllä rehellisyyden nimissä hieman liikaa pakkasta, jotta sää olisi tuntunut täydelliseltä. Kuvissa ei onneksi näy miten kohmeessa sormet olivat kuvailun jälkeen. 

Yllä olevat kuvat olivat kotikulmilta ja tässä alla muutama otos Turusta. 

Sormet oli sulateltava paikallisessa kahvilassa. 

Voi talvi, miten hurmaava oletkaan!